Sivistys- ja hyvinvointikampushanke on siinä vaiheessa, että ollaan linjaamassa, mihin kampus sijoitetaan. Asia on maanantaina 17.12. kunnanhallituksen päätettävänä. Jäsentelen tässä käsityksiäni siitä, missä mennään ja miten asia saattaisi edetä ottamatta juurikaan kantaa vaihtoehtoihin.

Aiemmin tapahtunutta

Päivärinteen koulun oppilaat olivat siirtyneet sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin jo kesällä 2016 ja Aleksis Kiven koulun oppilaat alkusyksystä 2017. Tarvittiin siis kokonaisvaltaisia ratkaisuja koulujen suhteen. Kokouksessaan 11.12.2017 kunnanvaltuusto päätti, että ”edetään sivistyskampuksen pohjalta siten, että yhdistetään elementtejä vaihtoehdoista 2 ja 3. Säilytetään vanhoista kiinteistöistä korjauskelpoiset terveet osat ja rakennetaan tarvittava määrä uusia tiloja. Lisäksi huomioidaan koulujen lisäksi muut sivistystoiminnot.” Mainitut vaihtoehdot olivat VE2: Korjausrakentamista ja uudisrakentamista yhdistävä toimintojen tiivistäminen ja VE3: Uusinvestoinneilla toteutettava sivistyskampus.

Yllämainitun linjauksen mukaisesti valtuusto päätti kokouksessaan 9.4.2018 lakkauttaa Päivärinteen koulun hallinnollisena yksikkönä ja yhdistää sen Aleksis Kiven kouluun.

Nyt syksyn 2018 aikana on valmisteltu uutta sivistys- ja hyvinvointikampusta. Kokouksessa 10.9.2018 kunnanvaltuustolle kerrottiin, että kunnanhallitus oli hyväksynyt 27.8.2018 valmistelun pohjaksi tilatarveselvityksen, jonka mukaan yhden kiinteistön mallissa tarvittaisiin kokonaisalaa 9635 m² ja kahden kiinteistön mallissa 7714 m² + 3075 m² eli yhteensä 10789 m².

Ensi maanantain kokouksessa kunnanhallitus käsittelee myös sivistys- ja hyvinvointikampuksen rahoitusmallia ja Päivärinteen kiinteistöjen myymistä, mutta keskityn tässä kirjoituksessa kampuksen toimintojen sijoittumiseen.

Teknisen lautakunnan vaihtoehdot

Tekninen lautakunta alkoi selvittämään erilaisia vaihtoehtoja kampuksen sijoittamiseksi ja pyysi muilta lautakunnilta ja kunnanhallitukselta näkemyksiä asiasta. Vaihtoehtoja oli kaikkiaan viisi.

1. Kaksi uutta rakennusta, jolloin hyödynnetään AKK:n 2004 valmistunut osa, sekä hyödynnetään SSS:n 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Rakennuksista toisessa toimisi ruotsinkielinen opetus ja toisessa suomenkielinen opetus. Investointikustannusarvio noin 19,7 milj. €.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Kampus koostuisi kahdesta eri kiinteistöstä ja kampuksen osat tulisivat sijaitsemaan nykyisten koulujen paikoilla (AKK ja SSS).

2. Uutta rakentaen AKK:n tilalle. Hyödynnetään AKK:n uusin osa, sekä hyödynnetään muuhun käyttöön: SSS:n 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Investointikustannusarvio noin 19,9 milj. €.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Kampus koostuisi yhdestä kiinteistöstä ja sen kaikki toiminnat ovat sijoitettuina yhden kiinteistön alueelle (AKK).
c. SSS:n osalta säilytettäisiin 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Näihin osiin sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan omia toimintoja eri osastoilta.

3. Uutta rakentaen AKK:n tilalle. Hyödynnetään AKK:n uusin osa ja hyödynnetään SSS:n nykyisissä tiloissa olevat esiopetuksen tilat varhaiskasvatuksen käyttöön. Mahdollista hyödyntää SSS:n 2013 valmistunut eteläpääty ja musiikkiluokka muuhun käyttöön. Tämä toteutusmalli poikkeaa hieman alkuperäisestä kampusajatuksesta. Investointikustannusarvio noin 18,6 milj.€.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Kampuksen toiminnot sijoitetaan yhden kiinteistön alueelle (AKK) lukuun ottamatta ruotsinkielinen varhaiskasvatus sekä neuvolatoiminto.
c. SSS:n 2013 valmistunut eteläpääty ja musiikkiluokka. Näihin osiin sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan muita omia toimintoja eri osastoilta.

4. Uutta rakentaen SSS:n tilalle. Hyödynnetään SSS:n 2013 valmistuneet osat ja musiikkiluokka. Korjataan ja säilytetään AKK:n 2004 valmistunut osa muuhun käyttöön. Investointikustannusarvio noin 23,6 milj.€.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan pois molemmista koulurakennuksista.
b. Kampus koostuisi yhdestä kiinteistöstä ja sen kaikki toiminnat ovat sijoitettuina yhden kiinteistön alueelle (SSS).
c. AKK:n 2004 valmistuneeseen osaan sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan omia toimintoja eri osastoilta.

5. Yksi uusi rakennus. Hyödynnetään AKK:n 2004 valmistunut osa muuhun käyttöön. Hyödynnetään SSS:n 2013 valmistuneet osat sekä musiikkiluokka muuhun käyttöön. Investointikustannusarvio noin 26,4 milj.€.

a. Tässä vaihtoehdossa huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista.
b. Yksi uusi koulukampus rakennetaan ja sijoitetaan erilleen nykyisistä koulurakennuksista, eikä nykyisistä koulurakennuksista säilytettäviä osia hyödynnetä koulukampuksessa. Sijoitus ei välttämättä ole nykyisten koulurakennusten välittömässä läheisyydessä.
c. Säilytettävät osat. AKK:n 2004 valmistunut osa, sekä SSS:n 2013 valmistunut eteläpääty ja musiikkiluokka. Näihin osiin sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan kunnan omia toimintoja eri osastoilta.

Lausuntokierroksen jälkeen

Teknisessä lautakunnassa 11.12.2018 teknisen johtajan ehdotus oli lähellä aiempaa vaihtoehtoa 3.

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sivistyskampuksen toteutusta jatketaan seuraavasti:

• Huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista, AKK ja SSS.
• Sivistyskampuksen toiminnot sijoitetaan AKK:n alueelle, lukuun ottamatta ruotsinkielinen varhaiskasvatus.
• SSS:n 2013 valmistunut pohjoispääty tullaan muokkaamaan varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiselle.
• Uusi rakennus sijoitetaan AKK:n 2004 valmistuneen osan välittömään läheisyyteen ja rakennukset yhdistetään esim. käytävällä.
• Sivistyskampukseen sijoitetaan kunnan keskitetty arkisto
• AKK:n 2004 valmistunut osa korjataan tehtyjen selvitysten perusteella, sekä muokataan siten, että sinne voisivat siirtyä mm:
  • Teknisen toimen hallinto
  • Sivistystoimen hallinto
  • Kirjasto
  • Paja
  • Nuorisotoimi
  • Keskuskeittiö
• Antaa tekniselle johtajalle luvan käynnistää selvityksen ja luonnossuunnittelun siitä, mitä kunnan toimintoja SSS:n säilytettäviin osiin voidaan sijoittaa.

Kokouksessa Heikki Leikola (kok) ehdotti Veikko Tanskasen (vas) kannattamana kohdan ”Sivistyskampukseen sijoitetaan kunnan keskitetty arkisto” poistamista. Lautakunta kannatti tätä poistoehdotusta yksimielisesti.

Hieman yllättäen kokouksessa ehdotettiin kuudetta vaihtoehtoa, joka ei ollut noiden aiemmin harkittujen joukossa. Paula Tuominen (ps) teki Pia Virran (vihr/sit) kannattamana seuraavan vastaehdotuksen.

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sivistyskampuksen toteutusta jatketaan seuraavasti:

• Huonokuntoisimmat osat puretaan molemmista koulurakennuksista, AKK ja SSS.
• Sijoitetaan kampus kahdelle tontille, minimoidaan uuden rakentaminen ja käytetään vuoden 2004 AKKn tiloja tehokkaasti yläkoulu ja kirjasto sekä nuorisotoimintaan. SSS:n alue painottuu varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetuksen e-6 luokkien toimintaan. Hyödynnetään vuonna 2013 valmistuneet osat SSS:n tontilla.
• SSS:n 2013 valmistunut pohjoispääty tullaan muokkaamaan varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiselle.
• AKK:n 2004 valmistunut osa korjataan tehtyjen selvitysten perusteella, sekä muokataan siten, että sinne voisivat siirtyä mm:
  • Kirjasto
  • Paja
  • Nuorisotoimi
  • Keskuskeittiö
• Antaa tekniselle johtajalle luvan käynnistää selvityksen ja luonnossuunnittelun siitä, mitä kunnan toimintoja SSS:n säilytettäviin osiin voidaan sijoittaa.

Äänestyksessä teknisen johtajan ehdotusta kannattivat Heikki Leikola (kok) ja Veikko Tanskanen (vas), kun taas Tuomisen vastaehdotusta kannattivat Rabbe Dahlqvist (r), Jere Jantunen (kok), Catharina Lindström (r), Paula Tuominen (ps) ja Pia Virta (vihr/sit). Siten äänin 2–5 Tuomisen vastaehdotus tuli teknisen lautakunnan kannaksi.

Seuraavaksi kunnanhallitukseen

Kunnanhallitus käsittelee kampuksen sijoittumista kokouksessaan 17. joulukuuta. Yleensä kunnanhallituksen esityslistat tulevat neljä päivää ennen kokousta, kokousta edeltävänä torstaina, ja niin tälläkin kertaa; esityslista löytyy Siuntion kunnan esityslistasivulta. Kampuksen sijoittumista koskeva pykälä ei kuitenkaan ehtinyt normaaliin aikatauluun, kun sitä käsiteltiin teknisessä lautakunnassa vielä tiistaina 11.12., ja kunnanhallitus sai tämän pykälän sähköpostiinsa lisälistalla vasta lauantaina klo 11. Pykälä ei ole mitenkään salainen, (edit:) ja se on sittemmin saatu kunnan esityslistapalvelimellekin.

Kunnanjohtajan ehdotus poikkeaa teknisen lautakunnan ehdotuksesta. Tekninen lautakunta siis ehdotti kampuksen sijoittamista kahdelle tontille, mutta kunnanjohtaja ehdottaa yhden kiinteistön mallia.

Kunnanhallitus päättää,

että hanke– ja kaavoitustyötä valmistellaan tehtyjen päätösten mukaisesti niin, että rakennettava sivistys- ja hyvinvointikampus sijaitsee Aleksis Kiven koulun ja Lillbruses kiinteistöjen alueelle.

Teknisen lautakunnan ehdotus oli lautakunnan kokouksessa uusi, eikä siitä ollut vielä silloin kustannusarviota käytettävissä. Kunnanjohtaja perustelee ehdotustaan verraten laajasti, ja keskeinen argumentti on, että teknisen lautakunnan ehdottama malli olisi tällä välin laaditun arvion mukaan 2,55 miljoonaa euroa kalliimpi investointi, ja että oletettavasti myös käyttökustannukset olisivat korkeammat. Kunnanhallituksen esityslistan liitteinä on laskelmia sekä teknisen lautakunnan että kunnanjohtajan ehdotusten investointikustannuksista.

Kunnanjohtajan tekstiä:

Monista erinäisitä syistä johtuen suurin osa kunnan tai kunnan hallinnassa olevista rakennuksista on uudistuksen tarpeessa. Tilojen uudistustarve on niin laaja, että asioiden hallitsemiksi ja resurssien rajallisuuden takia tilatarpeet on jaettu kolmeen hankekoriin, sivistys, perusturva ja hallinto. Kiireellisin ja laajin tilatarve on todettu olevan sivistyksen hankekorissa. Tämän hankekorin tilatarpeet on päätetty ratkaista sivistys- ja hyvinvointikampuksella.

 

Sivistys- ja hyvinvointikampushanke on vaiheessa, jossa tulee päättää, minkä sijaintivaihtoehdon pohjalta hanketta ja kaavoitustyötä jatketaan.

 

Kaavoitusprosessi etenee vaiheittain ja vie parhaimmassakin tapauksessa useita kuukausia ennen kuin se on lainvoimainen, joten kaavoituksen aloittaminen alkaa olla aikataulullisesti kriittinen, mikäli sivistys- ja hyvinvointikampuksen rakentaminen on tarkoitus alkaa vuonna 2019 tai saada Kampus käyttöön viimeistään vuonna 2022.

 

Tekninen lautakunta kävi perusteellisen ja kattavan käsittelyn eri sijoitusvaihtoehdosta. Lautakunta päätyi ehdottamaan palveluiden sijoittamista kahteen erilliseen rakennukseen, jotka ovat sijoitettu Siuntion tien molemmin puolin käyttäen hyväksi mahdollisimman paljon AKK:n ja SSS:n rakennuksia, joten teknisen käsittelyssä olevia muita vaihtoehtoja ei ole tarpeen enää käsitellä.

 

Kunnanhallituksen hyväksymän (KH 27.8.2018 § 157) tilatarveselvityksen mukaan teknisen lautakunnan ehdottama ratkaisu vaatii enemmän tiloja kuin yhden rakennuksen ratkaisu sijoitettuna AKK läheisyyteen, jos palvelutoiminnot ovat samat.

 

Kunnan kokoon nähden jo pelkästään kampushanke on mittasuhteiltaan historiallisen suuri investointikohde, joten kustannusarvioita tulee seurata ja päivittää jatkuvasti hankkeen edetessä. Tällä yritetään varmistaa, että kunnan taloudellinen kantokyky kestää muidenkin hankekorien toteutuksen. On tärkeää tavoitella kestävää ja edullisinta ratkaisua, joka tyydyttää tarvittavat tilatarpeet ja huomioi myös ratkaisujen muut kuin taloudelliset vaikutukset. Tämän vuoksi on tehty kustannusarviot ja -vertailut yllä mainittujen kahden vaihtoehdon osalta.

 

Kustannusarvioiden vertailun mukaan yhden rakennuksen ratkaisu, joka sijoittuu Aleksis Kiven koulun läheisyydessä, on 2,55 miljoonaa euroa edullisempi ratkaisu investointikustannuksiltaan. Lisäksi ylläpito- ja käyttökustannukset lisääntyvät pinta-alan lisääntymisen suhteessa, joten kokonaiskustannusero on vielä tuota eroa suurempi.

 

Rakennushankkeelle on tyypillistä, että hankeen edetessä kustannusarvio tarkentuu, kun suunnitelmat tarkentuvat. Rakennusten luonnossuunnittelua ei ole vielä aloitettu, joten kustannusarviota voidaan pitää tässä vaiheessa vaihtoehdoittain suuntaa antavana, mutta keskenään vertailukelpoisina.

 

Muilta vaikutuksiltaan sijoitusvaihtoehtojen eroja ei vielä tässä vaiheessa voida todentaa, joten sivistys- ja hyvinvointikampusta tulee jatkaa yhden rakennuksen ratkaisulla, joka sijaitsee Aleksis Kiven koulun kiinteistöllä ja sen läheisyydessä.

 

Sijoituspäätös on tarpeen myös hankkeen toteutusmuodon selvityksessä.

 

Hallintosäännön § 25 3 momentin 27. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää hankesuunnitelman hyväksymisestä. Nyt käsiteltävä kampuksen sijoittuminen on osa hankesuunnitelmaa.

Hankkeen etenemiseksi jossakin vaiheessa on päätettävä, mitä vaihtoehtoa aiotaan edistää. Jos vain asiaa on saatu pureksittua niin pitkälle, että ollaan valmiita tekemään päätös, olisi sikäli parasta, että kunnanhallitus pystyisi linjaamaan jo maanantaina. Vähintään on syytä rajata vaihtoehtoja niin, että tammikuulle suunnitellussa valtuuston iltakoulussa ja kunnanhallituksen kokouksessa 21.1. voitaisiin tehdä lopullinen linjaus, kaiketi valtuuston kokouksen 4.2. hyväksyttäväksi.

Jäljelläolevat vaihtoehdot

Viime päivinä kuulemassani keskustelussa on esiintynyt lähinnä kolmea vaihtoehtoa.

Kunnanjohtajan ehdotus, koulut AKK:lle ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus SSS:lle, on arvioiden mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin. Se on myös lähellä urheiluhalleja. Tässä vaihtoehdossa osa luottamushenkilöistä arvelee, että tontti on liian ahdas: miten saadaan sijoitettua välituntipihat, ja miten liikennejärjestelyt saadaan toimimaan. Tästä on kai olemassa havainnekuva, mutta en ole nähnyt sitä.

Teknisen lautakunnan ehdotus, yläkoulu AKK:lle ja alakoulut SSS:lle, olisi sikäli väljin, että siinä sivistyskampuksen toiminnot sijoitetaan kahdelle tontille. Se on kuitenkin arvioiden mukaan investointikustannuksiltaan 2,55 miljoonaa kunnanjohtajan ehdotusta kalliimpi ja myös käyttökustannuksiltaan korkeampi. Kahden kiinteistön mallissa tarvitaan enemmän tiloja ja ainakin eräiden erityisluokkien saaminen tehokkaaseen käyttöön on vaikeampaa kuin yhden kiinteistön mallissa.

Uutta rakentaen SSS:n tilalle, alkuperäinen vaihtoehto 4. Kun AKK:n tontti on ahdas ja koulut olisi tehokkaampaa sijoittaa yhteen kiinteistöön, eikö kannattaisi harkita kampuksen sijoittamista SSS:n alueelle? SSS tosin on kauempana urheiluhalleista, ja lisäksi tämän vaihtoehdon investointikustannukset arvioitiin jopa 5 miljoonaa euroa kalliimmiksi kuin alkuperäisessä vaihtoehdossa 3, joka on lähellä kunnanjohtajan ehdotusta. Osa tästä erosta saattaa selittyä sillä, että kunnanjohtajan ehdotuksessa SSS:n oppilaiden ei luultavimmin tarvitsisi siirtyä väistötiloihin ennen kuin uusi kampus on valmis.

Vaihtoehdot eivät sikäli ole aivan yhteismitallisia, että niissä jää eri tiloja kunnan muiden toimintojen käyttöön. Jos ymmärsin oikein, kunnanjohtajan ehdotuksessa SSS:n eteläpääty jäisi muuhun käyttöön (pohjoispäässä olisi varhaiskasvatusta). Teknisen lautakunnan ehdotuksesta en ole aivan varma, jäisikö SSS:n eteläpääty muuhun käyttöön. Uutta rakentaen SSS:n tilalle -vaihtoehdossa taas AKK:n uudempi osa jäisi kunnan muiden toimintojen käyttöön, mutta tätä vaihtoehtoa ei ole nyt myöskään valmisteltu kunnanhallitukselle samalla tarkkuudella kuin kaksi muuta vaihtoehtoa.

Ja mitä pitäisi ajatella siitä, että ehdotus ikään kuin muuttuu prosessin aikana? Teknisen johtajan ehdotus tekniselle lautakunnalle oli kutakuinkin sama kuin alkuperäinen vaihtoehto 3, ja kunnanjohtajan ehdotus kunnanhallitukselle tuntuu olevan samaa juurta, mutta se on muotoilultaan hyvin paljon väljempi. Jos kunnanhallitus päätyy siihen, että sivistyskampus päätetään sijoittaa AKK:n alueelle, olisiko parempi hyväksyä kunnanjohtajan pohjaehdotus, vai olisiko parempi palata teknisen johtajan jokseenkin samansisältöiseen, mutta yksityiskohtaisempaan ehdotukseen?

Kunnanhallituksen jäsenet pääsevät huomenna ottamaan kampuksen sijoittamiseen kantaa. Itse seuraan valtuuston varapuheenjohtajana kokousta läsnäolo- ja puheoikeutettuna mutta vailla ehdotus- ja äänioikeutta. Toivon hyvää keskustelua, jossa epäselviin kysymyksiin saadaan valaistusta niin, että kunnanhallitus pääsee tekemään linjauksia tukevalta pohjalta.