Kansanedustaja Heidi Hautala on huolissaan Suomessa käydyn energia- ja ilmastokeskustelun tasosta. Keskustelussa Vihreitä on syytetty “haihattelusta”, kun puolue on tarjonnut uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen perustuvaa kokonaisratkaisuaan.
– Valitettavasti yksinkertaisten energiaratkaisujen aika on ohi, ja myös keskustelussa olisi päästävä eroon yksinkertaistuksista. Päättäjien olisi opeteltava ekologista lukutaitoa ja elinkaariajattelua, Hautala esittää.
Heidi Hautala toivottaa tervetulleeksi kansalaisjärjestöjen Polttava kysymys -kampanjan. Siinä vaaditaan Suomeen ilmastolakia, jossa määriteltäisiin vuosittaiset päästövähennykset.
– Laillisesti sitova tavoite takaisi sen, ettei lyhytnäköinen talouspolitiikka tee tyhjäksi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suomi voisi ehdottaa, että EU:n vakaus- ja kasvusopimusta täydennettäisiin sitovilla, vuosittaisilla päästövähennystavoitteilla, Hautala ehdottaa.
– Vesivoiman lisärakentamisesta puhutaan nyt unohtaen, että Suomessa ei ole sellaisia korkeuseroja, että vesivoimaa olisi kovinkaan paljoa enää hyödyntämättä. Suomen osalta Vuotos kattaa 0,4 % sähkön ja 0,1 % energian kokonaiskulutuksesta. Allasrakentaminen ei ratkaise Suomen energiakysymystä eikä meidän tarvitse uhrata ainutlaatuista luontoamme uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi. Ministeri Mauri Pekkarinen on kääntänyt keskustelun päälaelleen: hän vaatii Vuotoksen allasta tuulivoiman tarvitsemaksi säätövoimaksi, kun itse asiassa Vuotosta tarvitaan ydinvoiman säätövoimaksi. Vuotos on siis ydinvoimateollisuuden märkä uni, Hautala sanoo.
– Liikenteen biopolttoaineita lisätään maailmassa nyt sellaista vauhtia, että kehitysmaiden ruokaturva ja luonnon monimuotoisuus ovat vakavasti uhattuina. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii polttoaineiden kokonaiskulutuksen vähentämistä ja ekologisesti tervettä yhdyskuntasuunnittelua. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat sitä luokkaa, että siitä ei ole ilmastoystävälliseksi polttoaineeksi, enkä usko EU:n lämpenevän Suomen viherpesuyrityksille. Tietysti myös tuulivoimaa rakennettaessa on otettava kaavoituksessa huomioon maisemahaitat, Hautala luettelee.
– Ydinvoimasta puhutaan ikään kuin uraaninlouhinnan ja ydinjätteiden muodostamia ympäristöongelmia ei olisikaan. Miten ihmeessä tällainen silmänkääntötemppu on onnistunut? Ydinvoimateollisuuden omissa visioissa noin viisi prosenttia maailmanlaajuisesti tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan ydinvoimalla. Seuraavien 20 vuoden aikana pitäisi rakentaa 350 ydinreaktoria ja silti 95 % päästövähennyksistä pitäisi saavuttaa muilla keinoilla. Ydinvoima tuottaa vain sähköä, ja Suomenkin kasvihuonekaasupäästöistä 90 % syntyy aivan muualla, Hautala muistuttaa.
Säästö haitattomin energianlähde
– Energiatehokkuuden lisääminen ja puhdas energiansäästö ovat ylivoimaisesti haitattomin ja halvin energianlähde. Kuitenkaan tämä oivallus ei näy käytännössä. Energiaa tuhlataan Suomessa valtavasti. Eikö energia olekaan liian kallista, vai olemmeko vain haluttomia muuttamaan tottumuksiamme? Parempaan energiatehokkuuteen ja energiankulutuksen kasvun taittamiseen on olemassa monia tehokkaita ohjauskeinoja matalaenergiatalojen suosimisesta sitoviin energiansäästösopimuksiin. Paljon sähköä kuluttavien kotitalouksien verotusta voisi myös Ruotsin tapaan rohkeasti korottaa ja ohjata siten kuluttajia energiatehokkuuteen. Ja missä viipyvät keinot, joilla sähkönkuluttajat voivat itse osallistua kalliiden kulutushuippujen tasaamiseen, Hautala kysyy.
– Kansalaiset ovat tutkimusten mukaan valmiita muuttamaan elintapojaan. Poliitikkojen pitäisi uskaltaa ratsastaa tämän aallon harjalla. Onneksi meillä on pääministeri, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen torjunnasta jopa tärkeimmän tavoitteensa. Hän puhuu lämpimästi taloudellisten ohjauskeinojen ja investointitukien puolesta, jotta kansalaisille tehtäisiin helpommaksi valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Aikaa ei ole hukattavaksi, joten hallituksen pitäisi kiirehtiä toimenpiteitä, Heidi Hautala toteaa.