Jos syntyisit tänään, mihin maahan syntyminen antaisi sinulle parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen, suhteellisen vauraaseen ja nousujohteiseen elämään? Newsweek-lehti vertaili maailman maita ja tuli suomalaisten suureksi riemuksi siihen tulokseen, että Suomi on maista paras.
Kyllähän suomalaisen mieltä lämmittää lukea tällaisia. Mutta mikä Newsweekin arvion mukaan sitten tekee Suomesta niin hyvän paikan elää? Kun kaiken poliittisen toiminnan tarkoituksena on oltava onnellisuuden lisääminen, mitä Newsweek pitää tärkeänä hyvälle elämälle?
Newsweek erittelee tarkastelemansa tekijät, ja niitä onkin koko liuta. Jokaista näistä viidestä kategoriasta painotetaan 20 % osuudella, ja kussakin kategoriassa pisteet skaalataan välille 1-100.
- Koulutus
- Suomen hyvä sijoitus tässä perustuu 15-vuotiaiden nuorten taitoja kartoittavan PISA-tutkimuksen tuloksiin.
- Terveys
- Terveyttä kuvaa tässä eliniänodote syntymähetkellä.
- Elämänlaatu
- Tasa-arvo
- Gini-indeksi, joka kuvaa tulonjaon epätasaisuutta.
- Sukupuolten välinen tasa-arvo.
- Äärimmäinen köyhyys
- Alle kahdella dollarilla päivässä elävien osuus.
- Elintaso
- Bruttokansantuote per capita.
- Fyysinen ympäristö
- Murhia per 100.000 asukasta.
- Ilman ja veden saastuneisuus ja sairauksien ihmisille aiheuttama ympäristökuorma.
- Taloudellinen turvallisuus
- Työttömyysaste.
- Tasa-arvo
- Taloudellinen dynaamisuus
- Tuottava kasvu: bruttokansantuote per capita ostovoimana kerrottuna 1) menneiden 10 vuoden kasvulla ja 2) tulevien 10 vuoden kasvulla.
- Talouden monipuolisuus: palvelusektorin ja teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta (palkitsee maita, jotka eivät ole riippuvaisia yksin maataloudesta tai luonnonvaroista).
- Innovatiivisuus: World Economic Forumin innovaatioindeksi, joka ottaa huomioon mm. sijoitukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tieteellisen tutkimuksen laadun ja IP-oikeudet.
- Liiketoiminnan eloisuus
- Liiketoiminnan säätelyn keveys.
- Kapitalisaatio: pörssiyhtiöiden markkina-arvon osuus bruttokansantuotteesta.
- Poliittiset olot
- Freedom Housen arvio poliittisen järjestelmän toiminnasta sekä ilmaisuvapaudesta ja yksilön oikeuksista.
- Poliittinen osallistuminen: EIU:n demokratiaindeksi kuvaa kansalaisten osallistumista mm. äänestysprosenttien kautta.
- Political Risk Services: arvioi poliittisten päätösten hallituksille, yrityksille ja kansalaisille aiheuttamia riskejä.
Nämä kriteerit ovat silmiinpistävän talouspainotteisia, jos tarkoituksena on kuvata onnellisen elämän edellytyksiä. Etenkin luokka 4 kuvaa pikemminkin pääomasijoittajien toimintaedellytyksiä. Katsokaa vaikka kohtaa kapitalisaatio: miksi maa olisi sitä parempi paikka elää, mitä suurempi osuus taloudellisesta toimeliaisuudesta on pörssissä? Sen lisäksi, että luokka 4 edustaa 20 % painoarvollaan talouselämää, myös luokan 3 osaksi on upotettu bruttokansantuote henkeä kohden ja luokkaan 5 on upotettu poliittisten päätöksen yrityksille aiheuttamat riskit. Harmillistahan tietysti olisi, jos poliittinen päätöksenteko pääsisi haittaamaan bisnestä. Toki on niin, että taloudellinen toimeliaisuus osaltaan luo onnellisuuden edellytyksiä, mutta ei materia ole onnea.
Näitä Newsweekin kriteereitä on mielenkiintoista verrata WWF:n onnellisuusmanifestin vastaaviin: ”Ihmisten hyvinvointi riippuu lukuisista tekijöistä: materiaalisista perustarpeista, vapaudesta mielekkääseen toimintaan, valinnan vapaudesta, terveydestä, hyvistä sosiaalisista suhteista ja turvallisuudesta.” WWF referoi myös tutkimuksia, joiden mukaan varallisuuden nousu länsimaissa lakkaa lisäämästä onnellisuutta jo selvästi ennen keskimääräistä tulotasoa. Tarkastellut tekijät ovat pääosin samoja, mutta WWF kiinnittää erityistä huomiota vapaa-ajan laatuun ja sosiaalisiin suhteisiin, joita Newsweek ei tarkastele lainkaan.
Mitä näistä sitten ottaisi opikseen? Meillä on peruskoulujärjestelmä, josta voi olla ylpeä ja josta on syytä pitää hyvää huolta. Olisi varmasti myös syytä panostaa yliopistoihin sen sijaan, että niiden rahoitusta nakerretaan valtiontalouden tuottavuusohjelman nimissä, vaikka ne erotettiinkin valtiosta uuden yliopistolain voimaantulon myötä.
Meillä on kohtuullisen hyvä ja varsin kustannustehokas julkinen terveydenhoitojärjestelmä, joka kylläkin tullee vaatimaan lisäpanostuksia väestön ikääntyessä.
Epätasainen tulonjako on yhteydessä monenlaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Tuloerot Suomessa ovat olleet pieniä, mutta viime aikoina ne ovat kasvaneet nopeasti. Viime aikoina on puhuttu kasvavasta työtätekevästä köyhälistöstä, joka ei tule palkallaan toimeen hakematta sen lisäksi sosiaaliapua. Jatkuva huoli toimeentulosta ei varmastikaan tee onnelliseksi.
Ihmisen onnellisuudelle on tärkeää olla osa yhteisöä, tai erilaisiakin yhteisöjä. Tämän unohtaminen on vakava virhe. Osa, mutta vain osa, tätä yhteisöllisyyttä on yhteisiin asioihin vaikuttaminen, jonka yksi osa-alue on politiikka. Politiikka ei koskaan voi kiinnostaa kaikkia, mutta päätöksenteon läpinäkyvyydessä olisi parantamista, jotta kiinnostuneiden kynnys tutustua asioihin ei nousisi liian korkeaksi. Mutta politiikan keinoin on luotava edellytyksiä muulle yhteisölliselle toiminnalle, esimerkiksi huolehtimalla siitä, että julkisia tiloja on riittävästi.
Kyllä, Newsweek, Suomi on hyvä paikka elää. Mutta kyllä siitä vielä paremmankin saa.