[Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 15.5.2011.]
Siuntion kunnanhallitus teki kokouksessaan 2.5. harmillisen päätöksen, kun se esti Itämeren tilan parantamiseksi suunnitellun roskakalan pyynnin Pikkalanlahdella. Paikallinen kalastaja oli tehnyt hakemuksen, jolla hän pyysi lupaa roskakalan pyytämiseen rysällä. Pyydyksellä olisi poistettu särkeä ja lahnaa, jotka ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Siuntionjoen mukana tulevien ravinteiden, fosforin ja typen avulla.
Hakemukseen liitetyn valmisteluaineiston mukaan rysällä olisi kyetty poistamaan vuosittain useita satoja kiloja fosforia, mikä olisi ollut merkittävä apu Pikkalanlahden rehevöitymiskierteen pysäyttämiseen. Pelloilta ja viemäreistä joen mukana tuleva fosfori ja typpi lisäävät levän kasvua. Toisaalta särkikala ravintoa etsiessään pöllyttää pohjalietettä, mikä nostaa jo pohjaan vajonneet ravinteet uudelleen veteen, eli uudestaan lisäämään levämäärää.Siuntion ympäristöpäällikön ja ympäristölautakunnan mielestä rysä ei olisi mainittavasti vaikuttanut lahden arvokalakantoihin. Rysää ei esim. olisi saanut sijoittaa kalan nousuväylälle.
Kunnanhallituksen kielteiseen päätökseen vaikutti seudun kalastuksenharrastajien huoli Pikkalanlahden romahtaneista arvokalakannoista. Huoli on perusteltu. Kannat ovat hyvin huonossa kunnossa. Monien asiantuntijoiden mielestä Pikkalanlahden kalakantoja verotetaan liikaa. Suurin toimija on lupaa hakenut kalastaja Berglund. Rysäluvan vastustajat pelkäsivät hänen käyttävän lupaa väärin, ts. kalastavan roskakalan ohella myös arvokalaa. Mahdolliseen liikakalastukseen voitaisiin ehkä puuttua valvontaa tiukentamalla. Ympäristölupien valvonta on Siuntiossa kuitenkin surkeaa. Ainoa valvoja on ympäristöpäällikkö, jolla on työaikaa vain kaksi päivää viikossa. Tämä resurssi kuluu lähinnä rutiininomaisissa paperitöissä. Maastovalvontaan hän ei ehdi. Omituista on, että kunnan budjettiin on varattu määräraha ympäristötarkastajan palkkaamiseen, mutta kunnan johtoryhmä ei ole aloittanut rekrytointia, vaan rahat ovat maanneet koko vuoden kunnan tilillä samaan aikaan, kun ympäristön tilan valvonta on retuperällä.
Mielestäni kunnanhallituksen olisi pitänyt roskakalan pyynnin estämisen sijaan puuttua Berglundin vuonna 2009 ELY-keskukselta saamaan verkkokalastuslupaan. Berglundilla on lupa käyttää suuria verkkoja, joilla pyydetään nimenomaan arvokalaa, kuten kuhaa ja siikaa.
Omasta puolestani olisin valmis hankkeeseen, jossa Pikkalanlahti julistettaisiin kalastuskieltoon, kunnes arvokalakannat ovat kohentuneet. Inkoon Ingarskilajoella kalastuskielto on ollut voimassa jo muutaman vuoden ja inkoolaiset voivatkin ylpeillä Suomen ainoalla luonnonmukaisella meritaimenkannalla.Vaikka Pikkalanlahdelle tulisikin kalastuskielto, roskakalan poistaminen olisi edelleen perusteltua. Meriluonnon hyötymisen ohella kalamassaa voi hyödyntää mm. biopolttoaineen valmistamiseen.
Rysälupaa vastustettiin myös siksi, että sen pelättiin haittaavan läheistä purjehdussatamaa. En puutu asiaan muuten kuin toteamalla, että ympäristöpäällikön mukaan rysä olisi ollut neljän metrin syvyydessä.
Yrjö Kokkonen
kunnanvaltuuston jäsen
ympäristö- ja rakennuslautakunnan varapj.