Siuntion kunnanhallitus antoi maanantaina 22.8. Uudenmaan maakuntahallitukselle lausunnon maakuntakaavaluonnoksesta. Tuleva maakuntakaava on sikäli tärkeä paperi, että siinä suunnitellaan Uudenmaan maankäyttöä kauaskantoisesti, tavoitevuotena 2035.
Siuntion osalta neljä aluetta on erityisen mielenkiintoisia, ja näistä keskusteltiinkin kokouksessa.
Siuntio haluaa jatkaa asemanseudun taajaman kehittämistä, kuten luonnollista onkin. Maakuntakaavaluonnoksessa taajama-aluetta esitettiin hiukan supistettavaksi, mutta Siuntio ei pitänyt tätä tarpeellisena.
Kaavaluonnoksessa kirkonkylää esitettiin merkittäväksi kyläksi, mutta kunnanhallitus haluaa kehittää aluetta taajamana. Kyläksikin merkittynä alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, mutta taajamana mm. joukkoliikenteen sekä pyöräily- ja jalankulkuväylien kehittämisedellytyksiä on parannettava. Käytin puheenvuoron, jossa kysyin, tarkoitetaanko tätä, ja kävi ilmi, että kunnanhallituksen vahva yhteinen tahto on kehittää kirkonkylää nimenomaan taajamana. Ehkäpä joukkoliikenteen kehittäminen voisi alkaa aiemminkin esillä olleista aamuisista linja-autovuoroista, jotka liikennöisivät Lohjan ja Siuntion välillä, mm. syöttäen liityntäliikennettä rantaradan juniin.
Osaa Störsvikin alueesta esitettiin luonnoksessa merkittäväksi reservialueeksi, mikä tarkoittaisi, että sitä suunniteltaisiin rakennettavaksi suunnittelukauden loppupuolella. Tässä Siuntio piti reservialueeksi merkitsemistä tarpeettomana, kun alueille ollaan jo kaavoittamassa. Sen sijaan Siuntio katsoo, että osia alueesta tulisi merkitä tiivistettäväksi. Tiivistämismerkintä tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin taajamamerkintä, mutta lisäksi tiivistettävää aluetta tulee kehittää joukkoliikenteeseen tukeutuvana. Störsvikin osalta voi olla haastavaa kehittää alueelle joukkoliikennettä, kun alue nykyisellään on valitettavan suuresti yksityisautoilun varassa, mutta on arvokasta, että kunta on valmis tarttumaan tähän haasteeseen.
Eniten keskustelua illan aikana syntyi maakuntakaavaluonnokseen Kirkkonummen ja Siuntion rajamaille merkitystä Kelan asemataajamasta, jota Siuntio päätti esittää poistettavaksi. Esitin, että kunta suhtautuisi asemaan positiivisemmin, mutta tämä kanta jäi vähemmistöön kokoomuslaisten, demarien ja sitoutumattoman ollessa aseman poiston kannalla. Jätin asiasta eriävän mielipiteen, sillä mielestäni päätös oli todella huono, ja sen perustelut kevyitä. Vaikka on sinänsä totta, että alueen rakentaminen on kunnallekin suuri investointi, raideliikenteeseen perustuva yhdyskuntarakenne on kuitenkin pitkällä aikavälillä edullinen ja ekologinen. Sitä paitsi maakuntakaavaan merkitseminen ei velvoita kuntaa rakentamaan aluetta, vaan lähinnä tarjoaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä niin: jatkossakin olisi kunnan asia päättää, haluaako se kaavoittaa.
Uudenmaan väkiluvun ennakoidaan lisääntyvän jopa 450.000:lla vuoteen 2035 mennessä. Voi hyvinkin olla, että näistä muutama tuhat olisi hyvä asuttaa Kelan aseman ympäristöön, ja tähän mahdollisuuteen on ehdottomasti syytä varautua jo nyt. On hiukan murheellista, että samaan aikaan kun useimmat kuntapäättäjät antaisivat amputoida itseltään raajoja saadakseen kuntaansa rautatien, Siuntiossa – jossa jo on rata – ei aivan täysin nähdä pitkäjänteisen raideliikenteeseen pohjautuvan kaavoituksen etuja.
Kunnanhallitus otti lausunnossaan kantaa myös siihen, että Siuntion tulee julistaa alueensa suunnittelutarvealueeksi. Taustana on se, että valtuuston hyväksymän maankäytön kehityskuvan mukaan tavoitteena on, ettei haja-asutusalueelle myönnettäisi enempää kuin 20 % rakennusluvista, mutta viime vuosina osuus on noussut jopa yli puoleen. Siten kunnanhallitus on suorastaan velvoitettu ryhtymään toimiin kehityksen hillitsemiseksi. Sinänsähän suunnittelutarvealueeksi julistaminen ei suoraan liity maakuntakaavaan, vaan on kunnan oma asia, mutta yhtä kaikki on hyvin ilahduttavaa, että kunnanhallitus osoittaa valmiutta tarttua ongelmaan.