[Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 9.10.]
Siuntiossa käytävää kuntaliitoskeskustelua on leimannut vahva erisuhtaisuus. JAA-vaihtoehto on selvitetty hyvinkin tarkasti: vuoden 2015 loppuun asti voimassa olevassa liitossopimuksessa on linjattu periaatteet, joiden mukaan palveluja järjestetään ja varsin pitkälti myös tapa, jolla uutta kuntaa hallitaan.
Sen sijaan EI-vaihtoehdossa juuri mikään ei ole selvää. Pian neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen kuntaministeri pyöritteli Inkoota mahdollisena vaihtoehtoisena liitoskumppanina, pari kirkkonummelaista poliitikkoa sanoi ottavansa mielellään Siuntion eteläiset osat osaksi Kirkkonummea, eikä RKP:n Länsi-Uudenmaan yhteyspäällikkö pitänyt Suur-Raaseporiakaan mahdottomana vaihtoehtona. Selvää on ainoastaan, että kukaan – ainakaan Siuntion ulkopuolella – ei pidä Siuntion jatkamista itsenäisenä kuntana mahdollisena vaihtoehtona. EI ei siis oikeastaan ole vain yksi vaihtoehto, vaan sekamelska keskenään ristiriitaisia tulevaisuudennäkymiä.
Vakavampaa kuin epätietoisuus tulevan kuntaliitoksen suunnasta on kuitenkin epävarmuus siitä, miten Siuntio järjestää terveydenhuoltopalvelunsa jatkossa. Nykyinen LOST-yhteistyö Lohjan kanssa on irtisanottu päättymään kuntaliitoksen ajateltuna hetkenä 1.1.2013, joten jonkinlainen uusi ratkaisu olisi löydettävä. Lohja ei välttämättä ole kiinnostunut solmimaan uutta yhteistyösopimusta, jos on nähtävissä, että se jäisi lyhytikäiseksi Siuntion liittyessä johonkin muuhun kuntaan. Oman perusterveydenhuollon polkaiseminen pystyyn tyhjästä tuskin on mahdollista tässä ajassa, kun LOST-yhteistyön alkaessa koko sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstömme siirtyi Lohjan palvelukseen, ja alalla yleisemminkin vallitsee työvoimapula. Terveydenhuolto on kuitenkin kunnan merkittävin tehtävä, eikä siihen sovi suhtautua kevytmielisesti.
Valtuutetut ovat marraskuussa vaikean päätöksen edessä. Lohja-vaihtoehtoa on selvitetty perinpohjaisesti. Nyt liitoksen vastustajien on aika esittää realistinen visionsa Siuntion tulevaisuudesta ja terveydenhuollosta, sanokaamme samaisen vuoden 2015 loppuun asti. Muussa tapauksessa on hyväksyttävä, että vastuullinen kunnanvaltuutettu voi raskain mielin katsoa velvollisuudekseen äänestää kuntaliitoksen puolesta neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta.
Harri Haanpää
varavaltuutettu