Valtiovarainministeriö julkisti tiedotteen kuntauudistusta ohjaavista kriteereistä. Alla kursivoidut pätkät ovat suoria lainauksia ministeriön tiedotteesta tai asetustekstistä.
Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä on tänään hyväksynyt kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen.
Siuntiolaisen on tietysti mielenkiintoista tutkailla, miten Siuntio nämä kriteerit täyttää. Valtiovarainministeriö julkisti myös kalvosarjan, josta käy ilmi, miten eri kunnat täyttävät ehdot. Alla Uusimaa-kalvo.
Väestöpohja
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Siuntion 6 148 asukasta ei läheskään riitä, ei edes yhdessä Inkoon kanssa.
- Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Siuntion lapsirikkaassa kunnassa tämä ei ole ongelma.
Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne
Tämä tekstikappale on Siuntion osalta hankalimmin tulkittavissa.
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa.
- Työpaikkaomavaraisuusaste tulee kunnassa olla vähintään 80 prosenttia.
Siuntion työpaikkaomavaraisuus oli 2007 vain 48 %. - Työssäkäyntikriteerin eli pendelöintiprosentin tarkoituksena on koota yhteen sellaiset alueet, joiden kehittäminen on elinkeinorakenteen näkökulmasta voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. – – Muiden [kuin Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seutujen] työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 % .
Vuonna 2007 Siuntion työllisistä pendelöi Helsinkiin 20,2 %, Espooseen 19,4 %, ja Kirkkonummelle 13,5 %. Tämä kriteeri ei täyty. - Yhdyskuntarakennekriteeri kokoaisi yhteen alueen, jolla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Yhdyskuntarakennekriteerin osoittama alue koostuisi kaupunkiseudun keskustaajamasta ja lähitaajamista silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntakriteeriä sovellettaisiin kaikilla työssäkäyntialueilla. – – Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus.
Helsingin seudun kasvupaineet kyllä ulottuvat Siuntioonkin, mutteivät ilmeisesti niin vahvana, että sen tulkittaisiin laukaisevan yhdyskuntarakennekriteerin. Metropolikriteerin taas täyttävät tutut 14 kuntaa.
Talouskriteeri
Kunnat, joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin eli ns. kriisikunnat, osoittavat liitostarpeen. – – Lisäksi kunnat, joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät edellä mainittujen raja-arvojen täyttymistä kolmena peräkkäisenä vuotena. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a §:n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä.
Kriisikunta-asetuksen mukaiset kriteerit ovat:
- Kunnan vuosikate on negatiivinen.
Positiivisena pysynyt vuosikate, 2,6 miljoonaa vuonna 2011, on aiemmin useana vuonna ollut ainoa kriteeri, joka on estänyt Siuntiota putoamasta kriisikuntien joukkoon. - Kunnallisveroprosentti on vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen veroprosentti.
Siuntion veroäyri 21,00 on selvästi korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, joka on 19,25. - Asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla.
Keskimääräinen lainamäärä kuntalaista kohti oli 2038 €/kuntalainen. Siuntiossa velkaa oli 2565 €/asukas, eli 26 % keskimääräistä enemmän. - Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää.
Siuntion taseessa on pitkään ollut kertynyttä alijäämää, mutta vuoden 2011 tilinpäätöksen myötä tämä kääntyi 506 000 € plussan puolelle. - Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 %.
Siuntion omavaraisuusaste on vain 34 %. - Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 %.
Siuntion suhteellinen velkaantuneisuus on 55 %.
Vain vähän aikaa sitten Siuntio täytti näistä ehdoista kaikki paitsi ensimmäisen, mutta nyt lainamäärä on laskenut ja kertynyt alijäämä saatu pois. Siuntio siis täyttää edelleen kolme kriteeriä: (2) korkea veroäyri, (5) alhainen omavaraisuusaste ja (6) korkea suhteellinen velkaantuneisuus. Neljällä kriteerillä kaiketi olisi päässyt kriisiytyvä kunta -luokkaan. Siuntiolla on kyllä voimassaolevassa taloussuunnitelmassakin sen verran investointeja (mm. Tyyskylän päiväkoti, Svenska skolan laajennus, siirtoviemäri), jotka eivät ehtineet vielä vuoden 2011 tilinpäätökseen, että enpä yllättyisi, jos lainamääräkriteeri (3) täyttyisi piankin.
Yhteenveto
Siuntion väestöpohja on aivan liian pieni sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen mielekkääseen järjestämiseen. Yhdyskuntarakenteen osalta näyttää siltä, että metropolialueen raja tulee olemaan Kirkkonummen ja Siuntion välissä. Taloudellisesti Siuntion tilanne on hiukan parantunut, mutta suuret investointipaineet asettavat lähitulevaisuudessa vaikeita haasteita.