(Julkaistu mielipidekirjoituksena Kirkkonummen Sanomissa 12.7., s.11.)
Valtuutetut Pesonen, Nordström ja von Essen pitivät "vaikeana ja vastenmielisenä" vastata valtuutettujen Rahkola-Toivanen ja Westermarck esittämään heidän toimintaansa koskevaan kritiikkiin (KS 1.7., s. 15.). Tämä on toki ymmärrettävää.
Jotta voimme löytää Siuntiolle parhaan tien eteenpäin, meidän on kuitenkin tunnustettava vallitsevat tosiasiat. Sen jälkeen kun Ryhmä 14 kaatoi jo päätetyn Lohja-liitoksen, Siuntion ja Inkoon sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ajautuneet äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen, kenties vaikeimpaan kaikista Suomen kunnista. Tilanne on niin vakava, että valtiovarainministeriö on päättänyt kutsua kuntien edustajat keskustelemaan siitä, miten palvelut oikein aiotaan järjestää vuodenvaihteen jälkeen. Muissa kunnissa, joissa yhteistyösopimus on purettu, valmistelut ovat pidemmällä; meillä on vasta päätetty, millä kokoonpanolla ratkaisuja aletaan hakea. Tietenkään ei ole mitään syytä lyödä hanskoja tiskiin vain siksi, että tilanne on vaikea. Ei myöskään ole syytä tuudittautua uskoon, että sosiaali- ja terveyspalvelut vain putkahtavat meille jostakin.
Jos kirjoittajat olisivat lainkaan seuranneet valtakunnanpolitiikkaa, he ymmärtäisivät, miten mahdoton ajatus Siuntion jatkamisesta itsenäisenä on. Jo hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jossa tehdään kunnista niin vahvoja, että ne pystyvät itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista, ja että metropolialueelle etsitään erityisratkaisu. Kesäkuun lopussa hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta, ja valtio varautuu asettamaan erityisselvittäjät kunnille, jotka eivät saa aikaan tarvittavia päätöksiä vuoden 2013 aikana.
Metropolialuetta on alettu selvittää 14 kunnan alueella, joka ulottuu Kirkkonummelta ja Vihdistä Mäntsälään ja Sipooseen. Samaan aikaan hallitus on linjannut terveydenhoitouudistuksesta, jonka jälkeen kuntien tai sote-alueiden tehtäväksi siirtyy merkittävä osa sairaalahoitoa.
On turha kuvitella, etteivät nämä uudistukset koskisi Siuntiotakin. Siuntion kuntavaaleissa ratkaistaankin lähinnä, haluammeko turvata sosiaali- ja terveyspalvelumme osallistumalla uudistukseen rakentavasti vai haluammeko pyristellä, kunnes seinä tulee vastaan. Miten on?
Harri Haanpää
varavaltuutettu
Siuntio