Tänään vaalikentillä kohtasin rouvan, joka oli selvästikin perehtynyt asioihin. Hän kertoi lukeneensa valtuuston pöytäkirjojakin. Keskustelimme mm. kuntauudistuksen tilanteesta, josta näkemyksemme olivat varsin yhtenevät – Siuntion olisi aiheellista pyrkiä kuntaliitokseen, ja Lohja vaikuttaa realistisimmalta vaihtoehdolta – mutta myös verotuksesta. Erityisesti hän kysyi minulta, mitä mieltä olen kiinteistöveron korottamisesta.
Eihän kukaan rakasta veronkorotuksia, mutta silti kiinteistöveron palauttaminen vuoden takaiselle tasolle on perusteltua. Uudenmaan korkeimmasta veroäyristä huolimatta Siuntion taloudellinen tila ei ole kaksinen. Kunnan kasvu on vaatinut investointeja kouluihin ja päivähoitoon, ja tänäkin vuonna kunnan arvioidaan velkaantuvan miljoonan lisää. Tällä valtuustokaudella kunnan menot kammattiin tarkkaan talouden tasapainottamisohjelmaa laadittaessa, eikä sieltä löydy suuria säästöjä.
Kiinteistöveron alentaminen vuosi sitten oli puoliksi vahinko. Siuntiossa näet viime budjettivaltuusto oli 14.11.2011, vain viisi päivää sen jälkeen kun valtuusto oli hyväksynyt (sittemmin kaatuneen) kuntaliitoksen Lohjan kanssa. Vaikutti lähinnä kiukuttelulta, kun kuntaliitoksen vastustajat esittivät sekä kunnallisveroprosentin että kiinteistöveroprosenttien laskemista heti Lohjan tasolle, vaikka liitos oli tulossa voimaan vasta vuoden 2012 jälkeen. Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä vastuullisen taloudenpidon kanssa. Kiinteistöveroprosenttien laskeminen lipsahti valtuustossa jopa läpi. Jos äyrikin olisi laskettu 21,00:sta 19,50:een, tämä vuosi menisi reippaasti miinukselle ja kunnan velka kolkuttelisi jo kriisikuntarajaa.
Sitä vain täytyy ihmetellä, että jos liitoksen vastustajat kerran halusivat keventää siuntiolaisten verotuksen Lohjan tasolle, miksi ihmeessä he sitten vielä loppukeväästä kaatoivat jo hyväksytyn kuntaliitoksen. Eihän verojen alentaminen niin onnistu.