Siuntion kunnanhallitus päätti maanantai-iltana, että kunta ostaa lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut terveyskeskukseen Doctagonilta. Toiminta oli hämmästyttävän nopeaa: lääkärinvirat olivat haussa maanantaihin asti, mutta kun hakemuksia ei tullut, valittiin palvelujen tuottaja vielä samana iltana.
Vielä alkukesästä, kun Ryhmä 14 oli kaatanut jo päätetyn kuntaliitoksen Lohjan kanssa, väitettiin toiveikkaasti Siuntiolla olevan monia hyviä vaihtoehtoja. Yhteistyö naapurien kanssa ja lääkärien rekrytoiminen kuntaan osoittautuivat kuitenkin ruusuisiksi haavekuviksi, ja viimeisenä vaihtoehtona jäljelle jäi palvelujen ostaminen. Lopputulos ei ole kovin yllättävä: perusterveydenhuollon järjestäminen on iso pala 6150 asukkaan kunnan haukattavaksi. Varsinkin tällaisella aikataululla.
On tietenkin hyvä, että terveyskeskuksen toiminta saadaan jollakin tapaa järjestettyä senkin jälkeen, kun LOST-yhteistyö Lohjan kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Hinta ei ole vielä tiedossa, mutta se lienee aiempaa kovempi. Ennen LOSTia, kun Siuntio viimeksi järjesti palvelunsa itse, kävi kerran niinkin, että kunnan palveluksessa ollut lääkäri irtisanoutui ja palasi viikkoa myöhemmin terveyskeskukseen lääkärifirman palveluksessa reippaasti korkeammalla palkalla.
Hinnan olisi syytä selvitä pian, sillä kunnanhallituksen pitäisi käsitellä budjettia heti vaalien jälkeen. Ilman realistista käsitystä terveydenhoidon kustannuksista Siuntion ensi vuoden budjetin laatiminen on melkoista numerologiaa.
Palvelut lienevät laadullisesti suppeampia kuin mihin olemme tottuneet. Lost-organisaatiossa oli perusterveydenhuollon puolella erikoislääkäreitä mm. geriatrian, diabeteksen ja lasten neurologian alalla. Nyt tämäkin erikoisosaaminen on ostettava ulkoa.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on sellainen riippuvuus, että vahva perusterveydenhuolto alentaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Nyt on vaarana, että perusterveydenhuollon oheneminen kostautuu lisääntyvinä erikoissairaanhoidon kustannuksina. Juuri erikoissairaanhoidon kustannusten karkaaminen muodostui ongelmaksi, kun Siuntio viimeksi joutui järjestämään terveyspalvelunsa itse Kirkkonummen irtisanottua KirSi-yhteistyön vuonna 2002.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen rajankäynti on ollut muuallakin hankalaa. Siksi hallituksen kaavaileman sote-rakenneuudistuksen yhteydessä on tavoitteena yksinkertaistaa järjestelmää yhdistämällä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Kuten kuvasta näkyy, terveydenhuollon rahoitus on muutenkin melkoinen vyyhti.
Perusterveydenhuollon väestöpohjaksi on arvioitu riittävän 20.000 asukasta, ja tämä onkin valittu yhdeksi kuntauudistuksen lähtökohdista. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan selvästi enemmän. Yhtenä sote-uudistuksen lähtökohtana on oltava, että tulevista sote-alueista tehdään väestöpohjaltaan riittävän vahvoja, että ne pystyvät suoriutumaan tehtävistään. Jos sote-alueet jäävät liian heikoiksi tehtäviinsä nähden, vaarana on ajautua toimintojen hallitsemattomaan ulkoistamiseen. Vähän niin kuin Siuntiossa kävi.