Kuten odotettiinkin, kuntauudistus alkoi nytkähdellä rivakasti eteenpäin pian kuntavaalien jälkeen. Marraskuun jälkipuolella hallitus lähetti kuntarakennelakiluonnoksen lausuntokierrokselle, ja vastausaikaa on 7.3.2013 asti.
Lakiluonnoksessa ei juuri ole yllätyksiä. Rakennelaki lähtee edelleen siitä, että kuntakoon tulee olla vähintään 20 000. Marraskuun 2013 loppuun mennessä kuntien tulee ilmoittaa, kenen kanssa neuvottelevat kuntaliitoksesta, ja selvitysten tulee olla valmiita huhtikuun 2014 alussa. Ellei kunta tuolloin ole tehnyt yhdistymisesitystä, ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta.
Yksi kuntauudistuksen päätavoitteista on hyvien terveydenhoitopalvelujen järjestäminen jatkossakin. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen, ja palvelurakenneuudistuksen yhtenä kantavana ajatuksena on yhdistää perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tämä kylläkin edellyttää vielä paljon 20 000 asukasta suurempaa väestöpohjaa; 200 000 olisi oikeampi suuruusluokka. Suomen eri osat eroavat mm. asukastiheydeltään huomattavasti, ja niinpä sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä asetti selvityshenkilötyöryhmän selvittämään alueellisesti parhaita ratkaisuja.
Varmaan Siuntiossakin jotkut kuntauudistuksen vastustajat toivovat hallituksen kaatuvan rahoitusmarkkinaveroon tai johonkin muuhun kuuden puolueen hallitusta jakavaan kysymykseen, mutta se olisi kovin sääli. Siuntion 6150 asukasta on aivan liian vähän edes perusterveydenhuollon järjestämiseen, mistä kertoo sekin, että terveyskeskuksen toiminta ajauduttiin ulkoistamaan melko hätäisesti – kunnanhallitus valitsi terveyskeskuspalvelujen tuottajan ensi vuodelle vasta tänään. Kuntauudistukseen ei kannatakaan suhtautua niin, että se olisi jotakin, mihin hallitus ilkeyttään pakottaa kuntia, vaan uudistuksessa on kyllä ideaa.
Ei ole ihan itsestään selvää, miten Länsi-Uudellemaalle saadaan muodostettua riittävän vahva sote-alue perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Raaseporin 29 000 ja Hangon 9 400, uuden Lohjan 47 000, Inkoon 5 600 ja Siuntion 6 150 olisivat yhteensäkin vasta noin 100 000. Voisikohan se riittää? Alkusyksystä hämmennystä herätti ns. Välimäen malli, jossa koko Länsi-Uudenmaan, Espoosta Karkkilaan ja Hankoon, sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi Espoon vastuulle. Tässä kylläkin väkimäärä varmasti olisi riittävä, mutta herää muita kysymyksiä: miten tätä kokonaisuutta hallittaisiin demokraattisesti, kun Espoon asukasluku on suurempi kuin muiden yhteensä. Tai mitä asiaan vaikuttaisi se, että osa tästä sote-alueesta kuuluisi metropolialueeseen ja osa ei.
Metropolialue on oma mielenkiintoinen kysymyksensä, jonka kuntarakennelakiluonnos jättää vielä auki. Siinä todetaan, että Kunnat täsmentyvät alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Selvitystä laaditaan ylläolevaan karttaan violetilla merkittyjen 14 kunnan kokonaisuuden pohjalta, ja työryhmän kerrotaan aikovan julkistaa vaihtoehtoiset esityksensä vuodenvaihteeseen mennessä, jotta lopullinen esitys valmistuisi tammikuun loppuun mennessä.
Vuodenvaihteessa alkava valtuustokausi saa sähäkän alun, kun heti alkuun päästään ottamaan kantaa kuntauudistukseen. Onneksi vaikuttaa siltä, että Siuntion uuden valtuuston enemmistö on valmis suhtautumaan kuntauudistukseen rakentavasti. Juuri nyt pallo on kuitenkin hallituksella, ja voimme vain hiljentyä odottamaan metropoli- ja palvelurakennetyöryhmien selvityksiä.