[Julkaistu mielipidekirjoituksena Kirkkonummen Sanomissa 19.5.2013.]
Pääministerin sote-koordinaatioryhmä sai työnsä valmiiksi ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat siihen sitoutuneita.
Työryhmä jakaa kunnat kolmeen luokkaan. Alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saa jatkossakaan järjestää palvelujaan itse, vaan suurempi keskuskunta järjestäisi palvelut. Vähintään 20 000 asukkaan kunta voi järjestää perustason terveyskeskustasoisia palveluja, mutta joutuu laajan perustason palvelujen osalta tukeutumaan sote-alueeseen. Vähintään 50 000 asukkaan kunta, jolla on osaamista, infrastruktuuria ja muut edellytykset, voi järjestää laajan perustason palveluja, joihin sisältyy myös erikoissairaanhoito.
Mitä tämä merkitsee Länsi-Uudellamaalla?
Raaseporilla on kyllä infrastruktuuria – sairaala – mutta 50 000 asukkaan raja on kaukana. Sen on siis tukeuduttava laajan perustason palvelujen osalta sote-alueeseen.
Lohjallakin on sairaala, ja pienikin kuntaliitos nostaa sen väkiluvun yli 50 000:n. Siten Lohja voi toimia sote-alueen keskuskuntana.
Kirkkonummea työryhmän linjaukset eivät koske, sillä metropolialueen sote-ratkaisuista päätetään erikseen. Mutta jos Kirkkonummi irtautuisikin metropolialueesta, sen olisi kaiketi haettava laajan perustason palvelut Lohjalta tai Tammisaaresta, koska sillä itsellään ei ole tarvittavaa infrastruktuuria. Eikä totisesti ole realistista ajatella, että Länsi-Uudellemaalle rakennettaisiin kolmas sairaala.
Koordinaatiotyöryhmän tulos vastaa Länsi-Uudenmaan osalta kutakuinkin maaliskuussa työnsä päättäneen asiantuntijatyöryhmän linjauksia, mikä on hyvä merkki. Uudemmassa linjauksessa Raasepori saa kuitenkin järjestää perustason palvelunsa itse, mikä hivenen mutkistaa rakenteita. Avoimia kysymyksiä on vielä, mutta suunta on jo selvä.
Viitteitä
- Kohti yhdenvertaisia ja kattavia sote-palveluja, STM:n tiedote 8.5.2013
- Selvityshenkilöt: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu 34 sote-alueelle, STM:n tiedote 19.3.2013