Neljä johtavaa ilmastotutkijaa julkaisi hiljattain avoimen kirjeen, jossa he vetoavat päättäjiin, jotta jatkossa kehitettäisiin ja otettaisiin käyttöön turvallisempaa ydinvoimaa. Heidän arvionsa mukaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen riittävän nopeasti, jotta ilmasto saataisiin vakautettua, ei ole tosielämässä muuten mahdollista.
Ydinvoiman lisäämisen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa sietää pohtia. Vuonna 2007 Princetonin tutkijat kehittivät ilmastokiilapelin, jossa tehtävänä oli valita viidestätoista päästöjä vähentävästä toimenpiteestä seitsemän, jotta ilmastonmuutos saataisiin kuriin. Sittemmin tekijät ovat arvioineet, että nyt olisi valittava jo yhdeksän kiilaa, koska päästöt ovat jatkaneet kasvuaan.
Jokainen pelin toimenpiteistä on haastava. Esimerkiksi listan ensimmäinen tarkoittaisi kahden miljardin auton polttoaineenkulutuksen puolittamista. Tällä saralla on tapahtunut edistystä. Meilläkin autoverouudistus on ohjannut ihmisiä ostamaan mieluummin vähäpäästöisiä autoja. Tosin Saksa jarruttaa päästörajoitusten tiukentamista EU:ssa autoteollisuutensa vaatimuksesta. Seuraava autoni ei ehkä ole Volkswagen.
Pelin ydinvoimakiilassa hiilivoimaa tulisi korvata kolminkertaistamalla ydinvoiman määrä. Mittasuhteet ovat tässäkin hurjia. Kun katsotaan viimeaikaisten ydinvoimahankkeiden etenemistä, ydinvoiman kolminkertaistaminen vaikuttaa todella kaukaiselta tavoitteelta. Olkiluoto 3 on valtavasti myöhässä, välimiesoikeudessa riidellään miljardeista, ja projektissa alkuun mukana ollut Siemens irtautui siitä ja lopetti ydinvoimabisneksensä. Fennovoima kamppailee rahoitusvaikeuksien kanssa, kun osakkeenomistajat toisensa jälkeen lähtevät projektista. Englantiin rakenteilla oleva Hinkley C -ydinvoimala tarvitsee valtavia tukia.
Avoimen kirjeen kirjoittaneet ilmastotutkijatkin toteavat, että nykyinen ydinvoima on kaukana täydellisestä. He sanovatkin, että pitäisi kehittää turvallisempaa ja edullisempaa ydinvoimaa. Kehitetään vain, mutta ei ihmiskunta voi jäädä odottamaan sitä, vaan on pikimmiten edistettävä muita ilmastonmuutoksentorjuntakiiloja.
Uusiutuva energia, varsinkin aurinkosähkö, on halventunut viime aikoina todella dramaattisesti. Silti hiilivoima on aivan liian halpaa sen aiheuttamiin haittoihin nähden. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ei suoranaisesti auta rakentaa lisää energiantuotantokapasiteettia, tuotettiinpa energia miten päästöttömästi tahansa, vaan on saatava hiili kuriin.
Hiili voidaan hinnoitella ulos markkinoilta hiilidioksidiverolla tai päästökaupan keinoin. EU:n päästömarkkinoilla vain on liikkeellä niin paljon päästöoikeuksia, että niiden hinta on pysynyt liian matalana.
Tilanteen korjaamiseksi EU-parlamentti päätti 3.7.2013 lykätä päästöoikeuksien tuloa markkinoille, ja 7.11.2013 ministerineuvosto hyväksyi ehdotuksen, minkä jälkeen asia tulee vielä EU-parlamentin käsittelyyn. Kaiken järjen mukaan ne, jotka pitävät hiilipäästöjen vähentämistä tärkeänä, äänestivät lykkäyksen puolesta. Suomalaiset MEPit äänestivät näin:
Loppuäänestys: Komission ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen siten muutettuna kuin edellä on äänestetty
Puolesta: Torvalds (r, ALDE), Pietikäinen (kok, EPP), Jaakonsaari (sd, S&D), Cronberg (vihr, Greens/EFA), Hassi (vihr, Greens/EFA)
Vastaan: Takkula (kesk, ALDE), Terho (ps, EFD), Essayah (kd, EPP), Korhola (kok, EPP), Sarvamaa (kok, EPP)
Poissa: Pakarinen (kesk, ALDE), Repo (sd, S&D), Jäätteenmäki (kesk, ALDE)
Hyväksytty äänin 344-311.
Yhtenä maailman johtavista talousmahdeista EU:lla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. On todellakin merkitystä sillä, millaisia linjauksia EU-parlamentissa tehdään. Toukokuussa on eurovaalit.