Siuntion valtuusto kokoontui ja hyväksyi ensi vuoden talousarvion. Vuoden 2015 tulos olisi 210 237 €, ja kumulatiivinen alijäämä vähenisi –897 864 €:oon.
Ennen kokousta Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, komentaja Veijo Auvinen kävi luovuttamassa kunnalle standaarin (pöytäviirin) kiitoksena hyvästä yhteistyöstä. Hän ylisti puheessaan siuntiolaisnuorten maanpuolustushenkeä ja että heillä on selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia.
§ 59 Kokouksen järjestäytyminen. Seitsemän valtuutettua 27:stä oli poissa, mutta varavaltuutettuja oli paikalla. Kahvipöytäkeskustelujen mukaan seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen saattaisi olla tulossa käsiteltäväksi eronpyyntöjä paikkakunnalta muuton johdosta.
§ 60 Teknisen lautakunnan talousarviota 2014 korjattiin niin, että toimintakatetta alennettiin 545 000 eurolla. Tontit eivät ole käyneet kaupaksi eivätkä siten myöskään vesi- ja viemäriliittymät.
Tässä kokoomuksen ryhmä esitti, että valtuusto olisi samalla edellyttänyt, että käynnistetään yt-neuvottelut. Näin jälkikäteen ajatellen ehdotus tuntuu sikäli erikoiselta, että vaikka tässä nyt yt-neuvottelut käynnistettäisiinkin, eivät ne juuri ehtisi vuoden 2014 talouteen enää vaikuttaa. Sitä paitsi, kuten Marcus Nordström (r) muistutti, yt-neuvottelujen käynnistäminen kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Pienen aprikoinnin jälkeen kokoomuksen ehdotuksen tulkittiin tarkoittavan, että ehdotettu budjettimuutos palautettaisiin kunnanhallituksen käsiteltäväksi, mutta vain kokoomusryhmä äänesti palautuksen puolesta, joten käsittelyä jatkettiin äänin 21–6, minkä jälkeen talousarviomuutos hyväksyttiin.
§ 61 Vuoden 2014 budjettia korjattiin niin, että sivistysosaston 21 494 €:lla jo hankkimat tablettitietokoneet voitiin kirjata käyttökulujen sijaan investointeihin, kuten asianmukaista on.
§ 62 Talousarvio ja veroprosentit
Kunnallisveroprosentti pysyy 21,50:ssä. Kiinteistöverot: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 %, vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,50 %, rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %, yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %.
Ryhmäpuheenvuoroissa kaikki kilvan kiittelivät budjetin laadintaan osallistuneita. Svanfeldt (r) ehdotti ryhmänsä puolesta pontta, että järjestettäisiin seminaari, jossa keskusteltaisiin arvoista ja prioriteeteistä palvelutuotannossa, poistoaikataulun tarkistamisesta ja investointien tarkemmasta budjetoinnista. Kaisla (kok) totesi, ettei rakenteellisiin uudistuksiin oikein ole päästy, ja ettei aivan usko budjetin lukuihin.
Turunen (sd & vihreä vastuu) totesi, että tilanne on haastava, vaikka viimeksi nostettiin äyriä. Lautakuntien perusteltujakaan lisävirkaesityksiä ei ole voitu toteuttaa, mutta myönteistä on, ettei yt-neuvotteluihin ole tarvinnut mennä. Kaksi poimintaa: kuntien velvoitteet työttömyyden hoitamisessa tiukkenevat, ja tässä työpaja- ja nuorisotyöntekijät tulevat tarpeeseen. Investointisuunnitelmassa olevaa kunnantalon laajennusta koskien ehdotettiin yhdessä vasemmistoliiton kanssa pontta, jonka mukaan ennen investointia kartoitettaisiin myös muita vaihtoehtoja kustannusarvioineen ja arvioitaisiin tilojen tulevaa käyttöä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen.
Koroma-Hintikka (Porkkalan kok) kannatti RKP:n ehdotusta seminaarista, ja peräänkuulutti uusien tulonlähteiden etsimistä; yritykset toisivat työpaikkoja ja yhteisöveroja. Tanskanen (vas) totesi, että palvelutason säilyminen on turvattu, ja toivoi, ettei vastaisuudessakaan tarvitse lähteä lomautusten tai irtisanomisten tielle, vaikka valtion toimet ja mahdollinen sote-uudistus tuovatkin epävarmuutta. Johansson (vihr) totesi, ettei nykyinen korkea kunnallisveroprosentti houkuttele muuttajia, ja toivoi, ettei yleiskaavaa päivitettäessä sallita haittaa aiheuttavien toimintojen pilata asuinalueita. Holmlund (kesk) iloitsi ryhmäpuheenvuorojen hyvästä hengestä ja kannatti seminaarin järjestämistä.
Yksityiskohtaisessa keskustelussa toivoin tuleviin budjettiin asukaslähtöisempiä toiminnallisia tavoitteita, ne kun olivat paljolti aika hallinnollisen makuisia, tyyliin että luodaan prosessi tai laaditaan raportti. Honkasalo (vas) kehui kunnanjohtajan ajatusta toimintojen tehostamisesta, ettei haettaisi säästöjä vain juustohöylällä. Kaisla (kok) piti useassa kohdassa lukuja optimistisen oloisina, viranhaltijat selvittivät niiden perusteita, ja Kaisla toivoi kunnanhallituksen seuraavan tilannetta tarkasti ja ryhtyvän tarvittaessa rajuihinkin ennakoiviin toimenpiteisiin, ehkä yt-neuvotteluihinkin, jottei syksyllä oltaisi väistämättömästi veronkorotuksen edessä. Vierinen (kok/sit) ehdotti pohdittavaksi, että kunta myisi venesataman, kuten Inkoossa.
Sarviaho (kok/sit) kiinnitti huomiota koulunkäyntiavustajien vähenemiseen edellisen vuoden 21,7:stä 14,4 henkilötyövuoteen. Sivistystoimenjohtaja vastasi, että määrät perustuvat rehtorien toiveisiin ja saattavat vaihdella kulloistenkin oppilaiden tarpeiden mukaan, ja että Siuntiossa on ollut oppilasmäärään nähden naapurikuntia enemmän avustajia. Sarviaho totesi, että budjetissa on kyllä kipeitä päätöksiä ilmankin yt-neuvotteluja.
Svanfeldt (r) toivoi investointien tarkempaa budjetointia, jotkut summat kun vaikuttivat hänestä suurenpuoleisilta.
Lisäksi käytiin jälleen kerran keskustelua tontinmyynnin edistämisestä.
Budjetti hyväksyttiin äänestyksittä, kuten myös molemmat esitetyt ponnet.
§ 63 Valtuutettiin kunnanjohtaja ja sivistystoimenjohtaja neuvottelemaan Luksia Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kanssa uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain edellyttämien palvelujen sisällyttämisestä Luksian perussopimukseen.