Siuntion talouden tila on hyvin vakava. Ellei tilannetta saada oikaistua viimeistään vuonna 2020, jopa kunnan itsenäisyys voi olla pelissä.
Alijäämän kattamisvelvoite
Kuntalain (110 §, 118 §, 148 §) mukaan vuoden 2015 tilinpäätökseen kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään vuonna 2020. Siuntion kunnalle oli kertynyt alijäämää entuudestaan 0,9 miljoonaa, ja vuodelta 2015 sitä oli alustavan tiedon mukaan tulossa 1,25 miljoonaa lisää, eli alijäämää olisi kertynyt jo reilu 2 miljoonaa euroa.
Tuo kertynyt kaksi miljoonaa pitäisi kattaa viisivuotiskautena 2016-2020. Jos alijäämää katettaisiin tasaiseen tahtiin, tuloksen pitäisi olla joka vuosi reilu 400 000 euroa plussalla. Tämä olisi siis suunnilleen 1,65 miljoonaa vuodessa parempi tulos kuin mihin 2015 päädyttiin.
Se on paljon. Ero vastaa vajaata puoltatoista veroäyriä, mutta emme varmastikaan voi korottaa äyriä noin vain 23:een. Arvio saattaa sitä paitsi olla turhan positiivinen, sillä tähän summittaiseen laskelmaan ei vielä sisälly lainkaan junaliikenteen uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.
Suomen pankin joulukuisen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jatkuu hitaana, eli yleisestä taloustilanteestakaan ei voi juuri odottaa apua tilanteeseen.
Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan Uudenmaan kunnista Hanko ja Raasepori uivat syvimmällä kriisissä, ja Askola ja Siuntio joutuvat vakavasti pohtimaan, miten aikovat saada alijäämänsä katetuksi.
Arviointimenettely
Kuntalain 118 § mukaan ellei kunta saa alijäämäänsä katettua määräajassa, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Selvityksen tekee työryhmä, jossa on edustus sekä ministeriöstä että kunnasta. Työryhmä voi esittää kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä, ja kuntarakennelain 18 § 3 mom mukaan hallitus voi päättää kriisikunnan liittämisestä toiseen kuntaan jopa vasten valtuuston tahtoa, jos muutos on välttämätön kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.
Tämä tarkoittaa, että ellei Siuntio saa katettua alijäämäänsä viimeistään vuonna 2020, valtiovarainministeriö saattaa haluta alkaa selvittää meidän tilannettamme vuonna 2021. Äärimmäisessä tapauksessa Siuntio voitaisiin pakkoliittää toiseen kuntaan.
Kaikkia kriisikuntia ei kylläkään aina pakkoliitetä. Läntisellä Uudellamaalla sekä Hanko että Raasepori ovat täyttäneet aiemmin voimassa olleet kriisikuntakriteerit, mutta hallitus kaiketi katsoi, ettei niiden yhdistämisestä olisi sanottavaa hyötyä. Mutta jos Siuntion talous ei näytä oikenevan, miksei valtioneuvosto liittäisi kuntaa Kirkkonummeen tai Lohjaan?
Seuraavat viisi vuotta
Jo nyt vaikuttaa selvältä, että Siuntion taloustilanne on hyvin kireä koko ensi valtuustokauden 2017–21 loppuun asti. Kun rahat ovat tiukassa, valtuutetut joutuvat tällä ja ensi kaudella punnitsemaan tarkkaan, mikä heidän mielestään on kaikkein tärkeintä.
Esimerkkinä tästä työstä viime valtuustossa hyväksyttiin palveluverkkoselvitys. Vaikka suunnitelma toteutuessaan merkitseekin päiväkotien yhdistämistä, valtuusto hyväksyi suunnitelman soraäänittä. Palveluverkkoselvitys kuitenkin säilyttää palveluja Pohjois-, Keski- ja Etelä-Siuntiossa samalla, kun sen toteuttaminen säästäisi kunnalle vuosittain yli 100 000 € vuokramenoissa. Vielä tarvitaan kuitenkin roppakaupalla lisää säästöhankkeita. Palveluverkkouudistuksella katetaan vasta pieni osa säästötarpeesta.
Tasapainotustoimenpiteitä on jo alettu kartoittaa. Konsultti esitteli tilannetta 15.2. kunnanhallituksen kokouksessa ja 11.4. pidetään valtuustoseminaari.
Kunnan menoista suurimmat rahat menevät perusturvaan ja sivistystoimeen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vaikea saavuttaa suuria säästöjä varsinkin nyt, kun sote-uudistus on edelleen kesken, eikä ole selvää, miten palveluja pitäisi kehittää – ja jos taas sote-uudistus menee läpi, sosiaali- ja terveydenhuolto siirtynee kokonaan pois kuntien vastuulta.
Näin ollen voi käydä niin, että ensi valtuustokaudella sivistystoimeen kohdistuu kovia säästöpaineita, vaikkei siellä toki nytkään ylettömästi rahaa ole. Yksinkertaisesti siksi, että jos sote siirtyy maakunnalliselle itsehallintoalueelle, sivistystoimi on euromääräisesti kunnan suurin sektori. Ymmärrettävistä syistä päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmat eivät tahdo ehtiä osallistua kuntapolitiikkaan, mutta erityisesti ensi kaudella varmaan kannattaisi. Tällä lomakkeella voit antaa vinkin hyvästä ehdokkaasta – itsensäkin voi ilmoittaa.
Saatiinpa alijäämä katettua tai ei, pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, että kelpo palvelut tuotetaan tehokkaasti. Vaikka jouduttaisiin pakkoliitokseen, palvelut olisi sitten niin tehokkaasti tuotettu, ettei uudessakaan kunnassa kannattaisi purkaa niitä.