Ensi maanantaina 9.4. Siuntion kunnanvaltuusto käsittelee asiaa § 42 Suomenkielisen perusopetuksen kouluverkkoselvityksen hyväksyminen ja esitys kouluverkon tulevasta rakenteesta. Pykälä ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät esityslistan sivuilta 6–53. Kunnanhallituksen yksimielinen ehdotus on, että 1. Päivärinteen koulu lakkautetaan ja 2. Suomenkielinen perusopetus keskitetään kunnan keskustaan Aleksis Kiven kouluun 1.8.2018 alkaen. Kun kunnanhallituksen esitys on yksimielinen, ehdotus nauttii sen verran vankkaa kannatusta Siuntion poliittisten ryhmien piirissä, että olisi melko yllättävää, jos lopputulos olisi jokin muu.
Omat lapseni ovat käyneet ensin Svartbäckin päiväkodissa ja sittemmin Päivärinteellä. Tuntuu haljulta joutua luopumaan muistoista siinä mielessä, etteivät lapseni voi käydä piipahtamassa päiväkodissa tai koulussa, joista heidän opintiensä alkoi – ainakaan niin, että siellä enää olisi toimiva päiväkoti tai koulu. Sekä Svartbäck että Päivärinne ovat ympäristöltään aivan ihastuttavia. En nyt tahdo romantisoida menneitä aivan liikaa, sillä mahtuu noihin aikoihin haasteitakin, mutta muistelen noita menneitä vuosia lämmöllä.
Kunnallisverot Länsi-Uudellamaalla 2018. (Veronmaksajain keskusliitto.)
Vuonna 2010 olin kunnanhallituksen jäsen, kun Svartbäckin päiväkodin sisäilmaongelmat tulivat käsittelyyn. Kunnanhallitus päätti lähteä rakentamaan Tyyskylän päiväkotia. Päätös saattoi olla hyväkin, ja kunnanhallituksen enemmistö katsoi saaneensa tarpeeksi tietoa päätöksen tekemiseksi, mutta itse olisin kyllä toivonut ennen päätöksentekoa tarkempaa tietoa korjausvaihtoehdon kustannuksista. Nyt Päivärinteen tapauksessa koen, että asiaa on selvitetty riittävästi, enkä mitenkään osaa nähdä Päivärinteen koulun jatkoa realistisena vaihtoehtona.
Koulun lakkauttaminen ei liene kenenkään poliitikon mielipuuhaa, eikä julkinen keskustelu asiasta ole ollut kovin vilkasta. Koetan avata perusteluja Päivärinteen koulun lakkauttamiseksi; nämä ovat yksityisajatteluani, mutta kuvittelen suurimman osan Siuntion kunnanvaltuutetuista ajattelevan samansuuntaisesti.
Yksinkertaisesti: Siuntion kunnan talous on kroonisesti kireä, ja kunnallisveromme (21,50 %) on Länsi-Uudenmaan korkeimpia. Samaan aikaan kunnan kaikki koulut kärsivät niin vakavista sisäilmaongelmista, että alkaa vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta rakentaa uutta.
Talouden tasapainottamistoimenpiteet opetustoimen osalta 2016–2018.
Kun rahatilanne on tiukka, taloutta on tasapainotettu monin tavoin, eikä opetustoimikaan ole välttynyt säästöiltä. Vuonna 2016 säästettiin vuositasolla 69 000 €, vuonna 2017 näiden lisäksi 151 000 €, ja vuonna 2018 vielä näidenkin lisäksi 52 000 €, eli yhteensä jo 272 000 € vuodessa.
Rahatilanne on siis jo aiemmin ollut perin tiukka, ja nyt on edessä tavalla tai toisella erittäin mittavia kouluinvestointeja. On todellakin harkittava tarkasti, mihin rahaa laitetaan.
En tiedä, saako Sipilän I hallitus sote- ja maakuntauudistuksen vietyä läpi, mutta uskon, että se tullaan tekemään lähivuosina. Siinä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakuntatasolle, ja kunnan rahassa mitattuna ylivoimaisesti tärkeimmäksi tehtäväksi jää sivistystoimi. Sitä rahaa, joka pannaan kiinteistöihin ja niiden ylläpitoon, ei voida käyttää opettajien tai avustajien palkkaamiseen.
Päivärinteen koulun tilat eivät vaikuta olevan sellaisessa kunnossa, että niistä saataisiin kohtuullisilla kustannuksilla remontoitua terveet koulutilat pitkäaikaiseen käyttöön, eikä vaikuta millään lailla järkevältä, että Siuntioon rakennettaisiin kaksi uutta koulua 4 km päähän toisistaan. Päivärinne oli lähikoulu sanan varsinaisessa merkityksessä vain noin viidennekselle oppilaista, sillä vuonna 2015 oppilaista oli kuljetusoppilaita 79 %.
Valtuusto päätti joulukuussa, että nk. sivistyskampusvaihtoehdon pohjalta, eli keskitetään toiminnot kuntakeskuksen alueelle. Vaihtoehtoina olivat 1) jatketaan nykyisten rakennusten käyttöä 2) luovutaan Päivärinteestä ja kirjastosta, keskitetään toiminnot Aleksis Kiven kouluun ja Svenska skolaan, ja korvataan AKK:n vanha puoli uudella laajemmalla rakennuksella 3) keskitetään toiminnot keskustan alueelle sijoitettavaan uudisrakennukseen. Vaihtoehto 1 putosi pois harkinnasta paljolti siksi, että sen kustannusten arvioitiin olevan seuraavien vuosikymmenten aikana selvästi suurimmat. Valtuusto päätti yhdistellä vaihtoehtoja 2 ja 3 niin, että vanhoista kiinteistöistä säilytetään korjauskelpoiset osat, rakennetaan tarvittava määrä uusia tiloja, ja otetaan samalla huomioon muut sivistystoiminnot.
Vaikkakaan joulukuussa ei varsinaisesti päätetty Päivärinteen koulun lakkauttamisesta, siinä päätettiin ohjata valmistelutyötä siihen suuntaan, että koulutoiminnot suunnitellaan jatkossa kunnan keskustaan. En osaa kuvitella, millainen uusi tieto voisi enää kääntää tämän linjauksen, tai että millainen muu ratkaisu voisi tosiasiassa tulla kyseeseen. Ensi maanantaina valtuustoon tulevassa päätöksessä jatkettaisiin johdonmukaisesti tällä polulla ja lakkautettaisiin Päivärinteen koulu erillisenä hallinnollisena yksikkönä.
Valtuuston joulukuisen päätöksen jälkeen on muuten kartoitettu alustavasti tarkemmin erilaisia vaihtoehtoja koulujen rakentamiseksi. Toteutustavoista on harkittu sekä Aleksis Kiven koulun että Svenska skolan laajamittaista peruskorjaamista tai vaihtoehtoisesti uuden kiinteistön rakentamista, ja rahoitusmalleina on harkittu mm. perinteistä urakkamallia, jossa kunta rakennuttaisi koulut velalla ja vastaisi itse ylläpidosta, tai vaihtoehtoisesti elinkaarimallia, jossa rakennus luovutettaisiin kunnalle vasta parinkymmenen vuoden päästä, ja rakennuttaja vastaisi siihen asti, että rakennus pysyy käyttökuntoisena ja että se on luovutettaessa asiallisessa kunnossa.
Kun otetaan huomioon, että vanhan korjaamiseen liittyy aina riskejä ja että vanhojen rakennusten osia käytettäessä ei voida yhtä vapaasti suunnitella tiloja toimiviksi, ja toisaalta, että elinkaarimallissa kunnan riskit jäävät pienemmiksi, uudisrakennuksen toteuttaminen elinkaarimallilla vaikuttaa tässä vaiheessa oikein kiinnostavalta vaihtoehdolta. Tästä ei kuitenkaan päätetä ensi maanantaina, vaan työ on vielä kesken. Valtuusto pääsee jatkamaan pohdintaa seminaarissaan 21. huhtikuuta.
Muutama toive minulla olisi uusia tiloja ajatellen: Tilojen on syytä olla monikäyttöiset, niin että vaikkapa auditoriota voitaisiin käyttää iltaisin harrastussalina. Pidän tärkeänä, että kirjasto saa asianmukaiset tilat koulujen yhteydestä, mielellään niin, että se voidaan avata iltakäyttöön kaikille kuntalaisille, kuten Inkoossa on tehty. Rakennuksen lämmitys on pystyttävä järjestämään ympäristöystävällisesti; koko Suomen pitää pystyä leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään nopeasti, eikä nyt kannata sitoutua vanhentuneeseen tekniikkaan. Lopuksi toivon, että tilat ovat sillä tavalla muunneltavia, että kiinteistö voidaan jakaa sopiviin osiin: uusi koulukeskus olisi suurempi kuin mihin Siuntiossa on totuttu, ja varmaankin olisi hyvä jakaa toimintaa pienempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi ruotsinkielinen koulu voisi toimia yhdessä kiinteistön osassa, ja suomenkielinen ala- ja yläkoulu voisivat toimia omissa osissaan.