(Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Kirkkonummen Sanomissa 9.8.2020 s. 11.)
Tämän lehden palstoilla on käyty keskustelua (KS 23.7., 30.7., 6.8.) Siuntion kunnanvaltuustossa 25.5. rkp:n ja kokoomuksen äänin hyväksytystä Marsuddenin kaavasta. Kyse on muun muassa rahasta, mutta myös yhdyskuntarakenteesta: näin mittava kaavoitus Kaakkois-Siuntioon hajauttaa Siuntion rakennetta ja tekee palvelujen järjestämisestä vaikeaa.
Jos Marsuddenin rannoille saadaan kaavoitettua arvokkaita merenrantatontteja, kunta saanee maankäyttösopimuksin osan maanomistajan saamasta hyödystä. Näitä tuloja oli budjetoitu jo 2019, mutta ne jäävät tänäkin vuonna saamatta, koska kaavasta on jätetty useita valituksia. (KS 2.8.)
Kaavan laillisuus herätti kysymyksiä jo valmistelun aikana. Kaavoituksessa tulee lain mukaan noudattaa maakuntakaavaa, jossa alue on merkitty valkoiseksi alueeksi, jonne ei tule kaavoittaa maakunnallisesti merkittäviä toimintoja. Kaavaa valmisteltaessa ELY-keskus ilmaisi pitävänsä kaavaa lainvastaisena, mutta valtuuston enemmistö hyväksyi sen silti; nyt asia ratkaistaan hallinto-oikeudessa, ehkä korkeimmassakin hallinto-oikeudessa. Tässä vaiheessa luottamushenkilöiden lienee turha arvuutella kaavan laillisuutta, mutta Siuntio tuskin voi saada maankäyttösopimustuloja alueelta ennen vuotta 2022, vaikka valitukset kaatuisivat.
Toiveissa siintelee, että alueelle muuttaisi nyt tuhatkunta hyvää veronmaksajaa. Jotkin talouslaskelmat näyttivät liiankin hyviltä, kun oli unohdettu, että nämä uudetkin veronmaksajat kaipaavat palveluja. Kun vihreät ovat muistuttaneet valtuustossa, että Siuntion omienkin linjausten mukaan meidän tulisi kaavoittaa olemassaolevan palveluverkon ääreen, olemme saaneet vastaukseksi, että onhan alueella viemäri. Se on toki hyvä, mutta tällä vuosituhannella kuntalaiset odottavat muitakin palveluja. Yksityisen päiväkodin lopettaminen Störsvikissä oli kipeä muistutus siitä, että hajanaiselle asutukselle on vaikeaa järjestää niitä palveluja, joita asukkaat oikeutetusti odottavat.
Kunnan talouden kannalta on raskasta, että uudet alueet vaativat miljoonien ja taas miljoonien etupainotteiset panostukset infrastruktuuriin samaan aikaan kun muutenkin olemme juuri investoineet koulukampukseen ja suunnittelemme sote-investointeja.
Dahlqvist ja Laaksonen (r) kirjoittivat (KS 30.7.) Siuntion ns. koukkumallissa rakentamisen painopistealueiden olevan kirkonkylä, kuntakeskus, Sunnanvik, Störsvik, Slussen, Marsudden ja Pikkala. Seitsemän painopistealuetta on todella paljon alle 6200 asukkaan kunnalle, jonka väkiluku on junnannut paikoillaan viimeisen vuosikymmenen. Kun kunnalla on entuudestaan moninaista kaavavarantoa odottamassa rakentajia, saattaa käydä niinkin, ettei Marsudden sen vilkkaammin rakennu, eivätkä kalliit investoinnit tule tehokkaaseen käyttöön.
Kunnan ilmastotavoitteita ei edistä, että alue rakentuu yksityisautoilun varaan, vaikka jokin koulubussivuoro sen läpi kulkisikin. Kun asukkaiden kulutuseurot suuntautuisivat enimmäkseen itään, se ei myöskään tue kuntakeskuksen elinvoimaa.
Voisi ajatella, että on jälkijättöistä jupinaa ruotia valtuuston jo tekemää kaavoituspäätöstä. Kaavoituspäätökset ovat kuitenkin hyvin pitkävaikutteisia. Näiden kysymysten kanssa Siuntion kunta tulee painimaan lähivuosina ja vuosikymmeninä – kaatuupa kaava hallinto-oikeuksissa tai ei.
Siuntion vihreät valtuutetut
Karin Gottberg-Ek
Harri Haanpää
Yrjö Kokkonen
Virpi Lohrum
Pia Virta
ks. myös: Yrjö Kokkonen: Valtuustokannanotto Pikkalan-Marsuddenin kaavaesitykseen