Siuntion valtuusto 12.11.2018 – budjetti ja ilmastokeskustelua

Siuntion valtuusto kävi vuoden 2019 budjetin hyväksymisen yhteydessä ilmastokeskustelua ja hyväksyi Störsvikin tulotien kaavan suppeammassa muodossaan.

86 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017

Tarkastuslautakunta oli arviointikertomuksessaan ihmetellyt, miten pieni osa talousarviossa asetetuista toiminnallisista tavoitteista on saavutettu. Tässä yhteydessä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antero Honkasalo (vas) kiitti kunnanhallitusta seikkaperäisestä vastauksesta ja totesi, että henkilöstöpulalla on ollut suuri vaikutus kunnan toimintaan.

87 Vuoden 2019 talousarvion ja vuoden 2020-2022 taloussuunnitelman hyväksyminen

Ensi vuoden talousarviossa ei ole suuria yllätyksiä. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Tuloja on pyritty arvioimaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Itse tosin pohdin, olisivatko tontinmyyntitavoitteet jonkin verran optimistisia. Ainakin Marsuddenin osalta tavoite vaikuttaa epäuskottavalta, kun kaava ei ole vielä voimassa, ja ELY-keskus suhtautuu kaavoitushankkeeseen varsin kriittisesti.

Tuleva sivistys- ja hyvinvointikampus on nyt laskettu talousarviossa niin, että se toteutettaisiin kiinteistöleasingillä. Tällöin vuosina 2019–2021 maksettaisiin vielä vuokraa väistötiloista, ja vuodesta 2022 alkaen liisatusta koulukiinteistöstä, suunnilleen saman verran. Varsinaisia päätöksiä rahoitustavasta tai kouluratkaisuista muutenkaan ei ole vielä tehty.

RKP:n ryhmäpuheenvuorossa Rabbe Dahlqvist aprikoi hiukan, millaiseen sivistyskampukseen kunnalla on varaa. Kokoomuksen Maria Koroma-Hintikka pohti, että hyväksymme budjettia epävarmuuden vallitessa, kun sote-uudistuksesta tai sivistyskampuksesta ei vielä ole tietoa. SDP:n Arja Alho totesi, että kunta on viime vuosina kulkenut kriisistä kriisiin, joukkoliikennekriisistä sisäilmakriisiin, mutta nyt pitää katsoa tulevaan. Hän ehdottikin ryhmän puolesta pontta, jonka ajatus oli kutakuinkin, että sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelun tulee ensisijaisesti lähteä niistä tarpeista, mitä kunnassa on. Vasemmistoliiton Antero Honkasalo muistutti, että kampushankkeen viivästyminen maksaa kunnalle erilaisina vuokrina n. 2 miljoonaa vuodessa, joten on tärkeää, että hanke etenee aikataulussa. Perussuomalaisten Paula Tuominen olisi toivonut, että budjetti olisi laadittu vielä varovaisemmaksi, ottaen huomioon kunnan tulevat haasteet.

Vihreiden Karin Gottberg-Ek piti allaolevan ryhmäpuheenvuoron.

Siuntion vihreä valtuustoryhmä kiittää hyvin tehdystä talousarviotyöstä. Työ on ollut haastavaa, ja ennustettavuuden epävarmuus on monelta osin ollut suuri.

 

Vi i Sjundeå gröna fullmäktigegrupp tackar för ett väl utfört budjetarbete. Det har varit en utmaning på grund av många osäkerhetsfaktorer.

 

Vuonna 2017 hyväksytyt Siuntion kunnan visio ja strategiset tavoitteet ovat hyvät. Myös toiminnan tavoitteet vuodelle 2019 ovat hyvä lähtökohta toiminnalle.

 

Mutta IPCC:n ilmastoraportin mukaan tarvitaan enemmän, tarvitaan nopeita ratkaisuja paikallisella tasolla. Ratkaisuja, jotka koskevat toimintamme jokaista osa-aluetta. Sillä, mitä nyt täällä Siuntiossa tehdään, sillä on merkitystä meidän ja lastemme tulevaisuutta ajatellen.

 

Siuntion kunta on myöskin hyväksynyt HINKU-tavoitteet. (Kohti hiilineutraalia kuntaa –HH)

 

Tarvitaan tietoisia ratkaisuja kaikilla toiminnan osa-alueilla. Erityisesti tämä tietysti koskee uutta koulukampushanketta. Esimerkiksi rakennusmateriaalin valinnalla on suuri merkitys. Siinä tulee huomioida rakennuksen koko elinkaari ja sen ilmastovaikutukset. Jos käytetään rakennusmateriaalina esimerkiksi puuta, ilmastovaikutus on huomattavasti pienempi.

 

Kaavoituksessä tehtävät ratkaisut ovat olennainen osa ilmastotyöstä. Kaavoitettavien alueiden tulee olla kunnan hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden mukaisia. Palveluverkoston läheisyys, liikenne ja energiaratkaisut tulee ottaa huomioon.

 

Kun kunnan julkisessa toiminnassa, kouluissa ja päiväkodeissa jne., tietoisesti toimitaan ilmasto huomioon ottaen, tämä tuo tulevaisuudentoivoa myös nuorille, jotka kokevat ilmastomuutoksen todellisena uhkana.

Tämän innoittamana pidin itsekin puheenvuoron, jossa kiitin kunnanjohtajan viime vaiheessa budjettiin lisäämiä ilmastotavoitteita. Mainitsin, että kunnissa tehokkainta ilmastopolitiikkaa on hyvä maankäyttö ja kaavoitus, energiayhtiöiden polttoaineen valinta ja joukkoliikenteen järjestäminen. Muistutin myös, että ilmastonmuutos tulee edellyttämään hyvin nopeita toimia, ja Siuntion tulee olla valmiina.

Edelleen valtuutettu Yrjö Kokkonen (vihr) ehdotti muutaman sanan lisäystä ilmastotavoitteeseen (lisäysehdotus kursiivilla):

Katuvalojen uusiminen energiatehokkaammiksi, toteutetaan kunnan rakennuksissa energiaasäästäviä ja kaavoituksessa ilmastopäästöt minimoivia ratkaisuja.

Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin ensin yksimielisesti Alhon SDP:n nimissä esittämä ponsiehdotus.

Sitten äänestettiin Kokkosen muutosehdotuksesta. Kokkosen kannalla olivat viisi vihreää (Gottberg-Ek, Haanpää, Kokkonen, Lohrum, Myllyniemi), molemmat vasemmistoliittolaiset (Honkasalo, Tanskanen), kaksi sosialidemokraattia (Alho, Parviainen) ja yksi rkp:läinen (Heidi Rosengren). Kokkosen lisäystä vastustivat kaikki kahdeksan kokoomuslaista, kuusi rkp:läistä, perussuomalainen ja yksi sosialidemokraatti, joten lisäysehdotus kaatui 10–16. Yksi rkp:n valtuutettu äänesti tyhjää.

88 Störsvikin uuden tulotien alueen asemakaavoitus (KH-KV)

Ensimmäisen puheenvuoron ehti käyttämään Veikko Tanskanen (vas), joka hämmästeli, että kun kaavan monivaiheinen valmistelu on aloitettu vuosikymmen sitten ja on käytetty paljon konsulttien ja viranhaltijoiden aikaa, eikö tästä kaikesta saatu tulokseksi mitään.

Aivan näin synkkä tilanne ei ole. Ei ehkä tullut takkia eikä housuja, mutta ehkä kuitenkin liivit tai ainakin lakki. Kaavaa on valmisteltu pitkään ja käsitelty teknisessä lautakunnassakin vuosien mittaan kymmenkunta kertaa, ja nyt valtuustoon tuotiin lopulta ehdotus hyväksyä se paljon aiempia suunnitelmia suppeampana.

Kunnanjohtaja oli ehdottanut kunnanhallitukselle, että

Kunnanhallitus päättää

• Ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Störsvikin tulotien asemakaava hyväksytään vaihtoehdon 2 (liite 2b) mukaan, joka käsittää tulotien ja palvelukorttelin.
• Lisäksi kunnanhallitus päättää, muu osa asemakaavasta otetaan käsiteltäväksi, kun Sunnanvikin eritasoliittymän rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.

Kunnanhallituksessa Karin Gottberg-Ek (vihr) oli ehdottanut, että jälkimmäinen muuta osaa asemakaavasta koskeva kohta jätetään pois, ja niin kunnanhallitus yksimielisesti tekikin.

Valtuustossa Rabbe Dahlqvist (r) ehdotti jälkimmäisen osan palauttamista päätökseen. Äänin 16–11 valtuusto kuitenkin hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen, johon siis jälkimmäisen osa ei sisältynyt.

Kuinkahan tarkasti valtuutetut olivat perehtyneet materiaaliin, jota oli kymmenen vuoden aikana kertynyt aika paljon? Monet lausunnot kaavasta ovat olleet hyvin, hyvin kriittisiä. Esimerkiksi seuraavasti:

• Uudenmaan ELY-keskus: Kaavan vaikutusten arviointi antaa optimistisen kuvan kaavan vaikutuksista. Kaavan toteuttaminen on omiaan heikentämään Siuntion keskustan houkuttelevuutta asuinpaikkana ja näin myös sen kaupallisen kehittämisen ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla asemakaavan mahdollistama väestölisäys (noin 400 hlö enimmillään) ei ole sellainen, että se tosiasiallisesti houkuttelisi parempia palveluja Störsvikin alueelle. Kaava lisää autoilun määrää Siuntiossa, eikä tue kestävää kehitystä tai vähennä ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
  Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että päätöksenteon tueksi kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee esittää sen toteuttamisen realistiset vaikutukset.
  Siuntio on liittynyt HSL:n jäseneksi 1.1.2018. Uudenmaan ELY-keskus pitää tarpeellisena pyytää kaavahankkeesta HSL:n lausuntoa, samoin jatkossa tehtävistä muista kaavahankkeista.
• Aluearkkitehti: Kaava-alue on suurelta osin jyrkkää kallioista ja rakennettavuuden kannalta hankalaa maastoa, johon on erittäin kallista rakentaa. Ongelmaksi saattaa tulla se, että lukuisien vaikeasti rakennettavien tonttien tarjonta samassa paikassa johtaa siihen, että alueen rakentuminen hidastuu tai jää vajaaksi, jolloin kunnallistekniikka jää tehottomaan käyttöön. Vastaavanlaisia tilanteita on syntynyt lukuisilla kaava-alueilla esimerkiksi Raaseporin Fiskarsissa ja Karjaalla.
  Lisäksi saaduista lausunnoista ilmenee, että myös alueen eläimistön luonnollisten kulkureittien perusteellisempi huomioiminen olisi aiheellista, joka myös tukisi ajatusta varata tonttimaat sopivammilta kohdin. Samalla voitaisiin saada alueen maisemakuvasta laadukkaampi ja mielenkiintoisempi.

Kaavataloudellinen selvitys lupaili laajemmasta kaavavaihtoehdosta kunnalle taloudellista hyötyä optimististen oletusten vallitessa, mutta jos lasketaan alueen keskimääräisellä kiinteistöverolla (3,6 euroa/k-m2), Siuntion kunnan arvioidut nettotulot alueen toteuttamisesta vuoteen 2040 mennessä supistuvat 0,7 miljoonan euroon. Vaihtoehdossa, jossa kiinteistöverotuotto perustuu alueen keskiarvoon (3,6 euroa/k-m2) sekä kunnallisveroprosentti laskee (lasku 21,5 %:sta 9,03 %:iin) alueen toteuttamisen kannattavuus kunnan näkökulmasta vielä heikkenee.

Kaavaehdotus oli ongelmallinen, ehkä jopa vahingollinen, ja sen kannattavuus uhkasi painua miinukselle varsinkin, jos ja kun kunnallisveroprosentti olisi laskenut sote-uudistuksen myötä. Kaavan lähtökohdat ovat ehtineet vanheta. Kaavaa alettiin valmistella vuonna 2008, kun Siuntion nopein kasvu oli jo alkanut taittua. Sittemmin Störsvikin asukasluku on kääntynyt jopa laskuun, eikä ole itsestään selvää, että näille tonteille olisi kysyntää.

Päätös hyväksyä kaava suppeammassa muodossa on ehdottoman oikea. Tulevaisuudessa voimme harkita uudelleen, mitä alueelle pitäisi tehdä, mutta tähänastisesta kaavavalmistelusta ei liene siinä työssä juurikaan apua.

89 Valtuustoaloite leikkipuiston rakentamisesta Palonummelle (KH-KV)

Kunnanhallitus oli päättänyt ehdottaa 50 000 € leikkipuiston rakentamista varten talousuunnitelmaan vuodelle 2020, ja valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdottaman talousarvion ja taloussuunnitelman kohdassa §87. Aloite merkittiin loppuunkäsitellyksi.

90 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja uuden jäsenen valinta

Tämä on osa edellisessä valtuuston kokouksessa (§ 75) alkanutta kokoomuksen sisäistä järjestelyä, kun Rauli Nummenmaa muutti pois kunnasta ja hänen tilalleen ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Johanna Nygård, joka sitten erosi tarkastuslautakunnasta. Valittiin Kaisa Randström.

91 Uuden varajäsenen valinta ympäristö- ja rakennuslautakuntaan

Kun Johanna Nygård oli noussut varajäsenestä varsinaiseksi jäseneksi (ja jopa puheenjohtajaksi), hänelle tarvittiin varajäsen. Valittiin Heidi Päivinen.

Katsaus sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelutilanteeseen

Varsinaisen kokouksen jälkeen valtuutetuille esiteltiin sivistys- ja hyvinvointikampuksen valmistelutilannetta. Sivistystoimi määrittelee parhaillaan tilatarpeiden toiminnallisia vaatimuksia, ja projektijohtaja aloittaa ensi viikolla.