Siuntion valtuusto päätti keskiviikkona 9.11. hyväksyä Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa neuvotellun kuntaliitossopimuksen äänin 14-13. Äänestin itse vihreänä varavaltuutettuna puolesta. Kaiken kaikkiaan meno oli hurjempaa kuin Lohjalla kuukautta aiemmin esitetyssä Kuntaliitosoopperassa ja asiaan liittyy monia vauhdikkaita juonenkäänteitä.

Minulta on kysytty, miksi äänestin kuten äänestin. Tässä pohdintojani aiheesta.

Vielä syksyn alussa puhuttiin optimistisesti Siuntion jatkamisesta itsenäisenä, mutta kun kuntauudistuksesta on kuulunut yhä vahvempaa viestiä, nämä äänet ovat jääneet taka-alalle.

Keskiviikkona valtuustossa oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: liittyä Lohjaan tai hylätä liitos ja lähteä tavoittelemaan liitosta Kirkkonummen suuntaan. Kirkkonummi-suunnassa on tiettyjä etuja. Siihen suuntaan lähtemisessä on myös hintansa ja riskinsä. Hintana se, että se epävarmuus, jossa Siuntio on vellonut viime vuodet, olisi jatkunut ja se, että huomattavasti pienen kunnan harvalukuisia virkamiehiä kuormittanut kuntaliitosprosessi menisi romukoppaan ja pitäisi aloittaa alusta. Tai että roikkuisimme vielä vuoden pari löyhässä hirressä kuntauudistuksen ratkaisuja odotellessa.

Riskeinä mm., että nykyinen Lohjan kanssa voimassaoleva sosiaali- ja terveydenhuoltoyhteistyö on irtisanottu päättymään vuoden 2012 loppuun eli ajateltuun kuntaliitoksen ajankohtaan. Ei ole itsestään selvää, mistä Siuntio olisi saanut terveydenhuoltonsa vuonna 2013. Olisiko ollut sopia Lohja-yhteistyön jatkumisesta, vaikka Siuntio suuntaa Kirkkonummelle? Olisiko Kirkkonummella ollut halua ja mahdollisuuksia aloittaa terveydenhuoltoyhteistyö noin nopealla aikataululla? Itse järjestäminen ainakin olisi ollut erittäin haastavaa, kun koko sote-henkilöstömme siirtyi Lohjan palvelukseen 2008 LOST-yhteistyön alkaessa. Muita riskejä on, että ei ole selvää, että Siuntio olisi saatu mitenkään siististi liitettyä Kirkkonummeen. Ainakin tähän asti Kirkkonummelta on vahvimmin kantautunut viestiä, että heille kyllä kelpaisivat Siuntion eteläosat, mutta Lohja voisi pitää pohjoisosat.

Tällaisia tekijöitä valtuutettumme joutuivat pohtimaan. Olisiko Kirkkonummi ollut niin paljon parempi vaihtoehto, että sitä kannattaa tästä hinnasta ja riskeistä huolimatta lähteä tavoittelemaan sen sijaan, että rakennetaan uusi kunta Lohjan kanssa voimassaolevan toimivan terveysyhteistyön päälle?

Eri tekijöitä eri tavoin painottamalla ja riskejä eri suuruisiksi arvioimalla voi päätyä eri tuloksiin. Minun omatuntoni ei sallinut lähteä niin riskialttiille polulle kuin sopimuksen hylkääminen olisi ollut.