Kuntaliitostyöryhmä sitten päätti esittää Siuntion osalta juuri sitä vaihtoehtoa, Siuntion jakamista, jonka huonoudesta Siuntion valtuustossa vallitsi erilaisia vaihtoehtoja punnittaessa edes jonkinlainen yksimielisyys. Vaihtoehto hylättiin nopeasti, koska prosessina kunnan jakaminen on suhteettoman raskas, eikä Siuntiossa ole oikein luontevaa jakolinjaakaan. Vaihtoehtoisena ratkaisuna työryhmä esittää, että toteutettaisiin kuntaliitos, josta on jo valtuustojen päätökset olemassa, eli Siuntio liittyisi Lohjaan, Nummi-Pusulaan ja Karjalohjaan vuoden 2013 alusta.

Siuntion kuntaliitosprosessi on ollut monivaiheinen. Jo syksyllä 2008 kuntalaisilta kysyttiin heidän kantaansa, ja selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että Siuntion tulisi aloittaa kuntaliitosneuvottelut. Näkemys suunnasta vain jakaantui: kysyttäessä mieluisinta liitoskumppania Lohja ja Kirkkonummi saivat kutakuinkin samansuuruisen kannatuksen. Niinpä Siuntio teki esiselvitykset kuntaliitoksesta sekä Lohjan että Kirkkonummen kanssa. Keväällä 2010 Kirkkonummi kuitenkin päätti, ettei halua jatkaa kuntaliitosneuvotteluja Siuntion kanssa. Niinpä Siuntio aloitti neuvottelut Lohjan kanssa, ja sopimus valmistui alkusyksystä 2011.

Siuntion valtuusto hyväksyi liitossopimuksen kokouksessaan 9.11. niukasti äänin 14–13. Kaksikin RKP:n valtuutettua teki päätöksestä kunnallisvalituksen. Lisäksi RKP:n johdolla tehtiin kuntalain 54 § mukainen aloite kuntaliitossopimuksen kiireellisestä käsittelystä valtuustossa. Pykälän varsinainen tarkoitushan on, että sen avulla valtuusto voi pakottaa vastahakoisen kunnanhallituksen tuomaan jonkin asian valtuuston käsittelyyn, eikä suinkaan se, että äänestyksessä hävinneet voisivat sen avulla pakottaa asian uuteen käsittelyyn.

Ensimmäisen valtuustokäsittelyn jälkeen Siuntion valtuuston puheenjohtaja (r) yhdessä Kirkkonummen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajien sekä Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa kirjoitti ministeriön kuntaosastolle kirjeen, jossa kirjoittajat Siuntion valtuuston päätöksestä huolimatta puhuivat Porkkala-vaihtoehdon puolesta. Kirjoittajat eivät ilmeisesti onnistuneet tekemään kirjeessään selväksi, että he kirjoittivat yksityishenkilöinä – Siuntion kunnantoimistossa herätti hämmennystä, kun ministeriöstä tuli kirje, jossa ministeriö kertoi vastaanottaneensa kolmen kunnan yhteisen esityksen. Kirkkonummen kunnanhallitus totesi kokouksessaan 19.12., etteivät kirjoittajat edusta kunnan kantaa ja muistutti, että Kirkkonummen valtuusto päätti jo aiemmin, ettei ole kiinnostunut kuntaliitoksesta Siuntion kanssa.

Siuntion valtuusto päätti asiasta uudestaan 21.12., jälleen yhtä niukasti äänin 14–13. Ja jälleen RKP:n valtuutettu teki päätöksestä kunnallisvalituksen.

Tänään YLE kertoo, että Stefan Wallin (r) toivoo Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon vielä selvittävän Porkkala-vaihtoehtoa. Tämä on monella tapaa merkillinen toive.

Ensinnäkin, ministerin toive on vastoin viiden kunnan yhteneviä päätöksiä. Kirkkonummi ei halunnut neuvotellakaan kuntaliitoksesta Siuntion kanssa, ja Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat yhdistymässä vuoden 2013 alusta. Paljon on kauhisteltu, aikooko hallitus todellakin pakottaa vastentahtoiset kunnat yhdistymään, mutta se vasta omituista olisi, jos hallitus tässä vaiheessa estäisi vapaaehtoisen yhdistymispäätöksen tehneitä kuntia yhdistymästä.

Toisekseen, toteutuessaan Siuntion jakaminen kirpaisisi kipeästi Lohjan ja Pohjois-Siuntion ruotsinkielisiä, kun tässä vaihtoehdossa uuden Lohjan ruotsinkielisten lukumäärä jäisi alle kielilain edellyttämän 3000 asukkaan rajan. Lohja on nykyisellään vapaaehtoisesti kaksikielinen, mutta lähes täysin suomenkielisen Nummi-Pusulan liittyessä Lohjaan on paineita siihen, että Lohja luopuisi vapaaehtoisesta kaksikielisyydestään. Lohjalla on noin 1600 ruotsinkielistä ja Siuntiossa noin 1800. Mikä painaa Wallinin vaa’assa painavammin kuin kaksikielisten palvelujen varmistaminen Lohjan ja Pohjois-Siuntion ruotsinkielisille?

Kolmanneksi, kuntauudistuksen päätavoitteena on palvelujen turvaaminen. Vuodesta 2008 lähtien Siuntio on hoitanut sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhteistyössä Lohjan kanssa, eikä Siuntion kunnan palveluksessa ole enää ainoatakaan sosiaali- ja terveyssektorin työntekijää. Yhteistyösopimus on myös irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa, minkä jälkeen Siuntio olisi omillaan. Tässä vaiheessa on aivan toivottoman myöhäistä aloittaa minkäänlaisia neuvotteluja kenenkään kanssa, kun palvelujen pitäisi olla valmiina jo ensi vuoden alusta. Eikä 6000 asukkaan kunnalla ole mitään mahdollisuuksia polkaista palveluja nollasta lähtien itse pystyyn. Nyt käynnistetty kuntauudistus astuu hyvässä tapauksessa voimaan 2015 ja pääkaupunkiseudun osalta ehkä vasta 2017 – eikä sitäpaitsi ole mitenkään selvää, suuntaako Kirkkonummi itään vai länteen.

Siuntion osalta on selvää, että palvelujen turvaamiseksi ainut tapa edetä on viedä kuntaliitos Lohjan kanssa suunnitellusti loppuun. Hallituksen kuntauudistus tuo sitten eteen mitä tuo, mutta ensin on turvattava palvelut.