Sen jälkeen kun Siuntion RKP, Vihreät ja kolme kokoomuksen listoilta valittua valtuutettua perustivat yhteisen valtuustoryhmän Ryhmä 14 ja hirvittävästi sotkemalla onnistuivat kaatamaan Siuntion kuntaliitoksen uuteen Lohjaan, Siuntiossa on noussut tärkeimmäksi kysymykseksi, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ensi vuodesta alkaen. Aiempi LOST-yhteistyö irtisanottiin näet jo kesäkuussa 2011 päättymään kuntaliitoksen ajateltuna voimaantulohetkenä. Lohjalla on juuri nyt kädet täynnä kuntaliitosta Nummi-Pusulan kanssa, eivätkä he voi nyt ottaa siihen soppaan lisäksi yhteistyöneuvotteluja naapurikuntien kanssa. Porin lähistöllä valtioneuvosto aikoo soveltaa Paras-lain siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kunnat voidaan velvoittaa jatkamaan aiempaa yhteistyötä. Se vain ei sovellu meidän tilanteeseemme, sillä LOST on irtisanottu riittävän hyvissä ajoin.

Tilanteen tekee erityisen hankalaksi, ettei Siuntiolla ole palveluksessaan lainkaan sosiaali- ja terveyssektorin henkilöstöä. Rekrytoinnit on aloitettu perusturvajohtajasta. Hakuaika päättyi heinäkuun lopussa, ja saatiin kolme hakijaa. Inkoo ja Siuntio ottivat Tom Axbergin yhteiseksi selvitysmieheksi selvittämään perusturvan järjestämismahdollisuuksia, ja Siuntion kunnanhallituksen on määrä kokoontua iltakouluun keskustelemaan tilanteesta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa maanantaina.

Kun nyt on kyseessä niinkin merkittävä asia kuin kunnan koko sosiaali- ja terveyssektori, olisi tietenkin hyvä, jos luottamushenkilöt pääsisivät perehtymään asioihin edes hiukan etukäteen. Tapanahan on, että kokouskutsu, esityslista ja liitteet tulevat kunnanhallituksen jäsenille postissa, yleensä kokousta edeltävänä perjantaina. Siitä maanantai-iltaan on aika lyhyt aika, jos esityslistalla sattuu olemaan asia, josta luottamushenkilö haluaisi kysyä vaikkapa jonkun asiantuntijan mielipidettä.

Tällä kertaa on perin epäselvää, mitä maanantaina oikein tapahtuu. Esityslistaa ei ole tullut postissa eikä sähköpostissa, eikä sitä löydy kunnan julkisilta WWW-sivuilta eikä intranetistä. Ainoa, mitä kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet, on ollut alustava sähköpostikutsu ja muutama aiheeseen liittyvä kalvo. Niidenkö perusteella pitäisi linjata, miten kunnan terveydenhoito järjestetään vuodenvaihteeseen mennessä?

Perusturvan kustannuskehitys -kalvo kertoo lähinnä, miten merkittävästä asiasta on kysymys. Siuntion n. 6200 asukkaan perusturvan kustannukset ovat 9 miljoonan tietämissä. Tämä on lähes kolmannes kunnan koko budjetista.

Tässä kuvassa vuodelle 2013 merkityissä luvuissa on vain n. 2 % korotus vuoteen 2012 verrattuna. Tämä luku on tavoitetaso, jonka kunnanhallitus asetti budjettikehystä laatiessaan. Tavoite on varsin optimistinen: jos Siuntion väkiluku kasvaa vuoden toisenkin puoliskon yhtä nopeasti kuin alkuvuoden, väkimäärä kasvaa 2 % – palvelujen kustannusten siis pitäisi pysyä henkilöä kohti laskettuna samana huolimatta siuntiolaistenkin ikääntymisestä ja yleisestä kustannustason noususta. Mutta emmehän me vielä tiedä, miten peruspalvelut tullaan järjestämään.

Näihin lukuihin ei vielä sisälly erikoissairaanhoito, ja rajanveto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä onkin mielenkiintoinen. Jos perusterveydenhuolto ei toimi, se voi johtaa suureen rahanmenoon erikoissairaanhoidon puolella, kun potilaita ei kyetä siirtämään pois kalliilta sairaalapaikoilta.

Meillä on myös malli perusturvan organisaatiokaavioksi, tai ainakin sen yläpääksi. Perusturvajohtajan virkaa ollaan täyttämässä, ja tarvitsemme pikimmiten koko joukon muitakin virkamiehiä. Aikataulu on kyllä perin haastava. Vaikka panisimme ylilääkärin viran hakuun heti ja virkaan saataisiin hyviä hakijoita, valittavalle ei jäisi kovin paljon aikaa terveydenhoito-organisaation pystyttämiseen ennen vuodenvaihdetta. Sama tietenkin pätee muihin johtaviin viranhaltijoihin.

Tästä kaaviosta ei vielä mitenkään käy ilmi, miten varsinaiset palvelut on ajateltu tuottaa. Vaikka palvelut ulkoistettaisiin täysin, tietyt päätökset tehdään virkavastuulla, ja sen vuoksi kunnalla on oltava tietyt vastuulliset viranhaltijat, joilla on lain ja asetusten edellyttämä pätevyys.

Tässä vaiheessa kaipaisin kovasti selvitystä, jossa arvioitaisiin, kuinka paljon minkäkintyyppistä henkilökuntaa tarvitaan, ja millaisia mahdollisuuksia on saada väkeä töihin, palkattiinpa heidän sitten kunnan palvelukseen tai ostettiinpa heidän palvelunsa joltakin hoitoyritykseltä. Näitä tietoja tarvitaan pian, jotta voitaisiin edes linjata, millaista ratkaisua lähdetään tavoittelemaan.

Lisäksi meillä on SWOT-analyysi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta itse. Kuten tekijäkin sanoo, SWOT-analyysi heijastelee aina tekijänsä näkemyksiä. Tästä voisi tietysti kysyä, mitä tarkoitetaan, kun vahvuuksiksi listataan sekä ”Palveluita voidaan ostaa naapurikunnista” ja ”Väliaikainen ratkaisu. Ei vaadi yhteisiä ratkaisuja”.

Vahvuuksissa mainitaan myös, että henkilökunta on motivoitunutta lähipalvelujen tuottamiseen. Tämän uskon mielelläni. Kuitenkin huhut kylillä kertovat, että Siuntion terveyskeskuksessa olisivat ovet käyneet, kun henkilökunta hakeutuu töihin, joissa tulevaisuus ei ole yhtä hämärän peitossa kuin Siuntiossa.

Ja mitä mahdetaan tarkoittaa sillä, että pääkaupunkiseudun läheisyys tarjoaisi mahdollisuuksia työmatkustamiselle? Sitäkö, että pääkaupunkiseudulta pendelöitäisiin Siuntioon töihin? Junalla se ainakaan ei onnistu kovin hyvin, kun arkiaamuina ensimmäinen juna Siuntioon lähtee Helsingistä kello 11:32.

Uhkatekijöissä mainitaan pakkoliitos vähintään 20 000 asukkaan kuntaan ja STM:n reaktiot liian pienistä yksiköistä. Inkoo ja Siuntio eivät muuten yhdessäkään yllä edes 12 000 asukkaaseen. Mutta miksi näitä pidetään uhkakuvina? Ellei näihin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmiin saada lisää konkretiaa paljon ja nopeasti, on pian niin, että ”STM:n reaktiot” on ainoa mahdollisuutemme saada toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ensi vuodeksi.