Ihannetilanteessa edustavat poliitikot koko kansaa eikä kenenkään näkökulma jää kuulematta, kun meitä kaikkia koskevat päätökset naputellaan pöytään. Parlamentarismin idea on, että törmäileviä näkemyksiä ei vaienneta, vaan koetellaan toisiaan vastaan, jotta ehdotusten heikot kohdat voidaan tunnistaa ja korjata jo ennen elävän elämän testausta.
Demokratian keskiössä on konflikti. Jos eduskunnasta ei kuulu peitsien kolinaa, jokin on vialla. Demokraattinen päätöksenteko ei ole siistiä eikä nopeaa, mutta kun valmista lopulta syntyy, se kestää aikaa paremmin kuin jonkun muun järjestelmän tuote.
Ylläoleva sitaatti on kansanedustaja Anna Kontulan kirjan Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä johdannosta. Lukaisin sen sattumoisin suomalaisen demokratian juhlapäivänä 4.12. erään varavaltuutettumme vinkistä. Kirja perustuu kansanedustajien haastatteluihin, ja sen pääteema on valtakamppailun hillitseminen: kun eduskuntatyö on luonteensa vuoksi kamppailua vallasta, mutta jatkuva kamppailu on ihmisille raskasta, millaisia mekanismeja eduskunnassa on jatkuvan valtakamppailun hillitsemiseen, niin että järjestelmä voi ylipäätään toimia? Kontula valottaa, miten esimerkiksi senioriteettiperiaate istumapaikkojen jaossa ja normit siitä, millainen kielenkäyttö suuressa salissa on sallittua, rajoittavat konflikteja. Edelleen Kontula valottaa, miten kansanedustajiin kohdistuva julkisuuspaine ja samanaikainen arvostus ja halveksunta tekevät kansanedustajista erikoisen yhteisön, jossa kollegat saattavat tukea toisiaan – ainakin, jos he eivät kilpaile keskenään samoista äänistä.
Sittenkin eniten ajatuksia minussa herätti yllä lainattu katkelma johdannon ensimmäiseltä sivulta. Demokratia on konfliktia, niin, oikeastaan konfliktin hallintaa rauhanomaisin keinoin – suomalaisen demokratian juhlapäivää vietettiin sen kunniaksi, että 100 vuotta sitten äänestettiin sisällissodan jälkeen ensimmäisissä äänioikeudeltaan yleisissä ja yhtäläisissä kuntavaaleissa, ja aina kunnallisdemokratia sotimisen voittaa.
Mutta toimiiko Siuntion kunnallisdemokratia Kontulan kuvaamalla tavalla – tai pitäisikö sen? En oikein tunnista Siuntion päätöksenteosta Kontulan kuvaamaa kaikkien näkökulmien esiin tuomista ja erilaisten näkemysten törmäilyä ja koettelua toisiaan vastaan. Ehkä meillä päätöksenteko on turhankin siistiä ja nopeaa.
Mikä meillä on vikana, kun peitset eivät kolise?
Toki eduskunnan toiminta on paljon kokonaisvaltaisempaa ja intensiivisempää kuin toiminta kunnanvaltuustoissa. Mutta kunnanvaltuustoissakin voidaan käydä keskusteluja, joissa hyvin monenlaisia näkemyksiä tulee esiin, joskus jopa ylilyönneiksi asti. Viimemainituista kuuluisina esimerkkeinä Helsingin valtuuston kasvisruokakeskustelu¹ ja Tampereen valtuuston ratikkakeskustelu².
¹ https://www.youtube.com/watch?v=3i4EVfLtIu8
² https://yle.fi/uutiset/3-9278288 ; kokouksesta tehtiin myös lyhytdokumentti Puheenvuoro, joka voitti elokuvapalkintoja https://www.youtube.com/watch?v=KUBaOJBslXc
Entäpä Kontulan ”Ihannetilanteessa edustavat poliitikot koko kansaa”.
Katselin vähän väestötilastoja ja viime kuntavaalien tuloksia. Valtuustoon valittiin 59 % miehiä ja 41 % naisia, eli miehet ovat valtuustossa selvästi yliedustettuina. Valtuutettujen ikähaitari oli 32…71, ja itse asiassa näyttää siltä, että valtuutettujen ikäjakauma noin kutakuinkin vastaa siuntiolaisten 32–71-vuotiaiden ikäjakaumaa. Aivan ylimmät ikäluokat ovat ymmärrettävästi aliedustettuina valtuustossa, mutta alle 32-vuotiaiden kohdalla on melkoinen aukko. Väestön ikäjakaumaa vastaisi, jos valtuustossa olisi noin kaksi alle kolmikymppistä valtuutettua.
Itse asiassa äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on Siuntiossa jo n. 5 %, eli valtuustossa voisi hyvin olla sellainenkin valtuutettu tai pari.
Ja toki valtuutetut noin yleisesti ottaen ovat ihmisiä, joilla asiat ovat siinä mielessä hyvin, että heillä on mahdollisuus arjessa pärjäämisen lisäksi omistaa aikaa demokratian harrastamiselle.
Ehkäpä peitset eivät kolise siksi, että Siuntiossa tulee päätettäväksi sittenkin melko vähän asioita, joissa on mahdollista tehdä erilaisia strategisia linjauksia.
Vuonna 2018 valtuuston kokouksissa¹²³⁴⁵⁶⁷⁸⁹ oli lopulta melko vähän suuria linjauksia. Huhtikuun kokouksessa päätetty Päivärinteen koulun hallinnollinen yhdistäminen Aleksis Kiven kouluun oli sinänsä historiallinen päätös, mutta sekään ei herättänyt valtuutettujen keskuudessa enää vilkasta keskustelua, kun tietyllä tapaa tämä päätös voidaan nähdä joulukuun 2017 kokouksessa tehdyn sivistyskampuslinjauksen johdonmukaisena toimeenpanona.
Muuten valtuuston päätökset ovat paljolti yleensä vähäisiä tarkennuksia investointimäärärahoihin, teknisen osaston toiminnallisten tavoitteiden lykkäämistä tuleville vuosille, erilaisia yrityksiä tontinmyynnin vauhdittamiseksi ja jonkin verran valtuustoaloitteiden käsittelyä.
Osittain tässä voi olla hieman tyyntä myrskyn edellä sikäli, että tämä vuosi on mennyt koulukampushankkeen valmisteluun, ja lautakunnat ovat jo päässeet antamaan lausuntoja toiveistaan sivistyskampukseen liittyen. Kevään mittaan valtuustonkin pitäisi päästä jo linjaamaan hankkeen jatkosta.
¹ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/02/18/siuntion-valtuusto-5-2-2018/
² https://www.siuntionvihreat.fi/2018/03/12/siuntion-valtuusto-12-3-2018-aanestyksia-aloitteista-ja-maakaupoista/
³ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/04/09/siuntion-valtuusto-9-4-2018-paivarinteen-koulu-lakkautettiin/
⁴ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/06/20/siuntion-valtuusto-28-5-2018-tilinpaatos-ja-viikonlopun-bussivuorot/
⁵ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/06/20/siuntion-valtuusto-18-6-2018-osavuosikatsaus-ja-palkkapolitiikka/
⁶ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/09/12/siuntion-valtuusto-10-9-2018-investointitarkennuksia-keskustelutta/
⁷ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/10/01/siuntion-valtuusto-1-10-2018-osavuosikatsaus-ja-tietotekniikkaa/
⁸ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/11/15/siuntion-valtuusto-12-11-2018-budjetti-ja-ilmastokeskustelua/
⁹ https://www.siuntionvihreat.fi/2018/12/07/siuntion-valtuusto-10-12-2018-karlsakerin-tontteja-alennuksella-ja-uuden-paloaseman-kaava/
Valtuustokausi 2009–2012 oli hyvin vaikea, kun kunnanhallitus erotettiin alkuvuodesta 2010 ja vuosina 2011–2012 kuntaliitoskeskustelu kiehui pahoin hellalle. Sellaista tuskin kukaan kaipaa.
Siuntiossa myös taloutta tasapainotettaessa on korostettu yksimielisyyttä. Tasapainotusohjelmaa laadittiin erityisessä tasapainotustyöryhmässä, minkä jälkeen se tuotiin valtuustoon. Joistakin toimenpiteistä vielä äänestettiin¹.
On tietenkin toivottavaa, että valtuustossa on hyvä työskentelyilmapiiri. Hyvän työskentelyilmapiirin tavoittelemisen ei kuitenkaan pitäisi johtaa siihen, etteivät erilaiset ajatukset enää tulisi koetelluiksi demokratian kentillä. Onkohan Siuntion päätöksenteko hiukan turhan konsensushakuista?
¹ https://www.harrihaanpaa.fi/2016/09/05/siuntion-valtuusto-5-9-2016-talouden-tasapainotusohjelmasta/
Siuntion päätöksenteon aikataulut ovat ehkä hieman turhan ripeitä. Kunnanhallitus ja valtuusto kokoontuvat maanantaisin; kunnanhallituksen esityslistat tulevat torstaisin tai joskus vasta perjantaina, ja useimmat ryhmät kokoontuvat sunnuntai-iltana. Siitä ei ole enää paljon aikaa kokoukseen, ja muutosehdotukset tulevat usein suoraan kokoukseen.
On päättäjillekin epämiellyttävää, että muutosehdotukset tulevat yllätyksenä kokouksiin. Silloin niistä ei voi enää keskustella ryhmässä ennen kokousta, eikä niitä oikein ehdi pohtia. Tarkempien ja useammalle ryhmälle hyväksyttävien sanamuotojen hiominen kokouksissa on myös käytännössä katsoen mahdotonta.
Esimerkiksi Lohjalla asia on järjestetty niin, että ennen valtuuston kokousta järjestetään valtuustoinfo, jossa käydään valtuuston asiat läpi, ja sen yhteydessä valtuustoryhmien ryhmäkokouksia, esimerkiksi näin (ote kaupungin sivuilta):
ma 10.12.2018 Valtuustoinfo klo 17.30 – 18.30 ja ryhmäkokoukset alkaen klo 18.30 –
ke 12.12.2018 Valtuusto klo 18.00
Tässä ryhmät muodostavat kantansa hieman aiemmin, ja toimistoaikaan työssäkäyvät valtuutetutkin voivat vielä tiistaina sovitella näkemyksiään yhteen.
Erillisen valtuustoinfon ja valtuuston kokouksen pitäminen olisi tietenkin nykykäytäntöä raskaampaa, ja voisimme ehkä koettaa keksiä Siuntiossa jonkin kevyemmän käytännön asioiden paremmaksi etukäteen pureskelemiseksi.
Auttaisikohan jo, jos kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset siirrettäisiin maanantai-illoista keskiviikkoihin? Kun esityslista tulisi ennen viikonloppua, ryhmät voisivat nykytapaan tavata sunnuntai-iltana, ja tämän jälkeen olisi vielä pari päivää aikaa ryhmien viestiä asioista ennen kokousta.
Kaikessa tässä on taustalla se, että pienen kunnan kunnallisdemokratia vaatii hyvin toimiakseen paljon aktiivisuutta kuntalaisilta. Kuntalain 16 § mukaan¹ Siuntion kaltaisen 5001–20000 asukkaan kunnan on valittava 27 kunnanvaltuutettua. Kun viime kuntavaaleissa² Siuntiossa oli 4661 äänioikeutettua, se tarkoittaa, että 0,6 % äänioikeutetuista valitaan valtuutetuiksi ja 0,6 % varavaltuutetuiksi. (Näiden lisäksi valitaan kunnanhallitus sekä koko joukko lautakuntia ja muita toimielimiä, mutta niihin valitaan paljolti valtuutettuja tai varavaltuutettuja.)
0,6 % äänioikeutetuista valtuutettuina on aika hurja luku. Helsingissä se tarkoittaisi, että siellä valtuustoon valittaisiin 3058 valtuutettua 85 valtuutetun sijaan. Tällä tavoin ajatellen siuntiolaisten on oltava suhteellisesti ottaen 36 kertaa aktiivisempia kunnallisessa päätöksenteossa.
Käytännössä tiedämme, että meidän kunnassamme poliittisilla ryhmillä on ajoittain vaikeuksia löytää lautakuntiin sellaisia kiinnostuneita edustajia, joilla vielä on mahdollisuus panostaa aikaa lautakuntatyöhön. Lautakunnissakin esityslistat ovat usein sivumäärältään suuria, ja vaatii aikaa paneutua niihin etukäteen niin, että on valmis punnitsemaan mahdollisia vaihtoehtoja asiassa. Ja jos lautakuntaedustaja ei ole pystynyt paneutumaan käsiteltäviin asioihin etukäteen, hänen peitsensä ei kolise, vaan hän hyvin herkästi tyytyy viranhaltijan pohjaehdotukseen.
Sinänsä siuntiolaiset ovatkin erittäin aktiivisia kuntapolitiikassa. Jos nyt vaikkapa meidän vihreiden ryhmäkokoukseen tulee viisi henkeä, se saattaa tuntua niukalta³. Se on kuitenkin yli promille kunnan äänioikeutetuista. Jos helsinkiläiset olisivat yhtä aktiivisia, siellä vihreiden ryhmäkokoukseen tulisi 566 kiinnostunutta. Puoluekokouksessakin on vain n. 400 edustajaa.
Oikeastaan siis Siuntion päätöksenteko toimii niinkin hyvin kuin toimii ainoastaan kuntalaisten esimerkillisen aktiivisuuden varassa.
¹ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#O2L4P16
² https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/2/kunta/755
³ tilanne lienee suunnilleen sama joka ryhmässä