Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ilmastolakia on uudistettu. Uuden ilmastolain keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035.
Uusi ilmastolaki tulee voimaan 1.7.2022.
Uuteen ilmastolakiin on lisätty uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta on päivitetty. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria ja siihen on lisätty nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta sekä saamelaiskäräjien kanssa käytävistä neuvotteluista ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa.
Ilmastolaissa asetetaan hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035, nielujen vahvistamistavoite ja tavoite hiilinegatiivisuudesta vuoden 2035 jälkeen.
Uudet päästövähennystavoitteet verrattuna vuoden 1990 päästötasoon ovat:
60 % vuoteen 2030 mennessä
80 % vuoteen 2040 mennessä
90 % vuoteen 2050 mennessä, pyrkien kuitenkin 95 %:iin
Suunnittelujärjestelmään lisättiin uudistuksessa uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.
- Maankäyttösektorin sisällyttäminen lakiin on tärkeä uudistus, sillä sektorilla on merkittävä rooli päästöjen ja nielujen kokonaisuudessa.
- Laki sisältää jatkossa neljä suunnitelmaa, joiden laatiminen on eri ministeriöiden vastuulla:
- Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (YM)
- Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (TEM)
- Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (MMM)
- Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MMM)
Ilmastolain ja sen suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan turvata saamelaisten edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Ilmastolain ja ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.