Hallituksen tasa-arvopoliittisessa selonteossa asetetaan tasa-arvopolitiikan tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Selonteossa korostetaan julkisen vallan vastuuta sukupuolten tasa-arvon toteutumisen turvaamisessa. Tasa-arvo on ihmis- ja perusoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Tavoitteena on tasa-arvoinen, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä Suomi.
Erityisesti naisten ja tyttöjen asemassa on vielä paljon parannettavaa. Naiset tekevät edelleen kotitöistä suuremman osan, toimivat omaishoitajina ja saavat samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet. Vakavimpana asiana voidaan pitää sitä, että naisista lähes kolmannes on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta täytettyään 15 vuotta. Sukupuolistunut väkivalta on Suomessa merkittävä ongelma, joka loukkaa uhrin perus- ja ihmisoikeuksia. Suomessa on kuitenkin onnistuttu tekemään lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Valmisteilla on useita toimia ja säädöshankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä väkivaltaa ja parantaa väkivaltarikoksen uhrin asemaa.
Suomalaisessa työelämässä on vakavia tasa-arvo-ongelmia, jotka liittyvät muun muassa sukupuolten työmarkkina-asemaan, raskauteen ja perhevapaisiin, työsuhteiden laatuun, palkkaukseen, työuriin ja -oloihin sekä sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Lainsäädännöllä näihin haasteisiin on mahdollista puuttua, mutta lainsäädäntötyö on hidasta.
Vaatimus sukupuolen moninaisuudesta on asettanut myös uusia haasteita. Usein hallinnon rakenteet ovat syrjiviä. Siksi on tärkeä, että viranomais-, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niiden järjestämisessä otetaan huomioon sukupuolen moninaisuus, eikä ihmisiä tarpeettomasti määritetä ja jaotella sukupuolen perusteella.
Suomessa on pitkäkestoisia tasa-arvo-ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii edelleen määrätietoista työtä.
Linkki selontekoon: https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/VNS+5/2022