Joka vuosi maaliskuun kahdeksantena päivänä vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä Naistenpäivää. Päivä on tärkeä siksi, että juhlistaessamme naisia, voimme samalla muistuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon tärkeydestä. Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu jo vuonna 1945 YK:n peruskirjassa. Julistus on vahva, mutta sukupuolten välinen tasa-arvo vaatii edelleen töitä.
Suomalaiset naiset ovat koulutettuja. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 38 % naisista. Kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on 58 %. Naisenemmistöisiä koulutusaloja ovat terveys- ja hyvinvointiala, kasvatusalat sekä humanistiset ja taidealat. Pienin naisten osuus tutkinnon suorittaneista on tekniikan sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla. Kun tarkastellaan naisten etenemistä yritysten hallituksiin ja johtokuntiin, naisten määrä on lisääntynyt vuosien varrella, mutta on kuitenkin edelleen pienempi kuin miesten. Tutkimusten mukaan yrityksissä noustaan johtotehtäviin liiketoimintajohtamisen kautta pääasiassa tekniikan ja kauppatieteiden opintosuuntauksista. Tyttöjä tulisikin siis kannustaa jo varhaisessa vaiheessa entistä enemmän matematiikan opiskeluun ja myöhemmin teknisiin opintosuuntauksiin.
Naiset ovat myös ahkeria työssäkävijöitä, mutta tämä ei näy vielä riittävästi naisten urakehityksessä ja palkkauksessa. Vuonna 2023 työllisiä 15-74-vuotiaita naisia oli noin 1,3 miljoonaa. Työllisyysaste 20-64-vuotiailla oli 78 %. Naisia oli kuitenkin kaikista määräaikaisista työsuhteissa työskentelevistä 59 %. Määräaikaiset työsuhteet voivat myöhentää perheen perustamista ja lasten hankintaa. Ne saattavat myös hidastaa sekä palkkakehitystä että uralla etenemistä. Naisia on myös paljon terveys-ja sosiaalipalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa, joka ovat pienempipalkkaisia kuin miehisemmät alat, esimerkiksi insinööritieteiden ammattialat. Naisten ja miesten palkoissa on myös liian isoja eroja. Naisen euro oli edelleen vuonna 2023 84 senttiä. Siis edelleen. Palkkatasa-arvon eteen pitää edelleen tehdä töitä.
Naisten työskentely matalapalkka-aloilla, määräaikaiset ja osa-aikaiset työt, miehiä pienempi palkkaus, hoivavastuun epätasainen jakautuminen sekä raskaus-ja perhevapaasyrjintä muodostavat kokonaisuuden, jota pitäisi entistä voimaperäisemmin purkaa. Vuonna 2022 voimaanastunut perhevapaauudistus oli oikea suunta työn ja perheen yhteensovittamiselle sekä hoivavastuun tasaisemmalle jakautumiselle vanhempien kesken.